keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Ettäkö pakotteita?

 

Venäjän eristyminen ja eristäminen

 

Tyypillisesti akkamainen[1] kiusaamisen muoto on eristäminen, kuten olemme niin monista nuortenkirjoista saaneet lukea.

Kyseessä on siis kontaktien lopettaminen, pannaan julistettua tyttöä ei noteerata millään tavalla, ei edes tervehditä tai vastata tervehdykseen. Sen sijaan kuljetaan nenä pystyssä ohi edes muka näkemättä sitä, jolle halutaan jostakin syystä jotakin kostaa tai muuten vain ottaa luulot pois.

Valitettavasti tällainen, alun perin kai pelkästään tyttökoulun yläasteelle kuulunut nokittelu näyttää jo aikojaan levinneen myös kansainväliseen elämään. Muistanemme vielä hyvin nuo tervehtimisen kiellot, joita kohdistettiin ainakin Itävallan edustajaan EU:ssa.

En tiedä, liittyykö moinen uusmoukkamaisuus jotenkin kansainvälisen elämän vaikuttajien sukupuolijakautuman muuttumiseen, mutta en rohkenisi ilman muuta sulkea pois tätäkään mahdollisuutta.

Tämä on toki sivuseikka. Merkittävää sen sijaan on, millaista politiikkaa valtioiden tasolla harjoitetaan ja mitä sillä saavutetaan. Politiikkahan on mahdollisen taidetta, kuten Bismarck aikoinaan sanoi ja jonkin järkevän ja konkreettisen tuloksen täytyy olla noudatettavan politiikan todennäköisenä seurauksena, ellei tarkoituksena ole vain turhanpäiväinen pyllistely.

Victoria Nuland, joka aikoinaan uskomattoman typerästi munasi niin itsensä kuin edustamansa valtion ollessaan USA:n apulaisulkoministerinä ja mennessään Kiovan barrikadeille jakelemaan suklaapatukoita vai mitä ne olivatkaan, näyttää nyt pohtineen tarkemmin maansa Venäjän-politiikkaa ja on kirjoittanut asiasta Foreign Affairsin heinä-elokuun numeroon.

Aivan lyhyesti sanoen Nuland katsoo, että USA:lla olisi oltava sekä uskottava sotilaallinen kyky (tämä kuuluisa iso nuija) että sen lisäksi myös porkkanoita tarjottavanaan niille, jotka käyttäytyvät sen haluamalla tavalla.

Tämä edellinen on jo päässyt pahasti lahoamaan ja itse asiassa näyttääkin siltä, että ne monet uudet aseet, joilla Putin on päässyt viime vuosina rehvastelemaan, puuttuvat amerikkalaisilta täysin. Trump kyllä hiljattain väitti, että hänen käytössään on aseita, joita muut eivät pysty edes kuvittelemaan, mutta käytännössä uteliaille on tarjottu vain lämmintä ilmaa, ei edes konkreettisia kuvitelmia.

Kun Nuland esittää, että Venäjän kanssa olisi voitava puhua voiman rintaäänellä, hän siis itse asiassa näyttää vaativan hyvin huomattavaa panostusta aseisiin. Hyvin ikävää politiikkaa tämä tällainen olisi, mutta nykyoloissa kai väistämätöntä.

Mutta sitten ovat myös nuo porkkanat. Mitä Venäjä oikein voisi saavuttaa olemalla USA:han ja yleensä länteen nähden seurapiirikelpoinen ja mitä siltä voitaisiin sen ehtona vaatia?

Kannattaa muistaa, ettei Venäjä ole kovinkaan riippuvainen ulkomaankaupasta, minkä aina unohtavat ne, jotka jauhavat sitä, että maan vientiartikkelit ovat aika harvat. Suuret kotimarkkinat riittävät pitkälle ja myös kovin monet itämaat tervehtivät yhäkin venäläisiä aivan normaalisti eivätkä ole harkinneetkaan pakotteita. Pakotteethan sitä paitsi ovat kaksiteräinen miekka, kuten jokainen ymmärtää.

Pakoteruuvin kiristäminen entisestään yhden epäselvän myrkytystapauksen takia olisi kovin kevytmielistä politiikkaa, jonka tärkein merkitys olisi pelkkä demonstraatio. Sellainen sopii ehkä Ruotsille, mutta ei suurille valtioille, joiden politiikka vaikuttaa maailman kohtaloihin.

Asiassa on vielä sekin puoli, etteivät venäläiset enää ole häikäistyneitä lännen ihmeistä enempää kuluttajan kuin kansalaisenkaan roolissa.

Kotimaassa on aivan riittävästi kaikkia niitä ihmeitä, joita nykytekniikka on luonut ja tarvittaessa tuodaan lisää Aasiasta. Ei pakotteilla tässä suhteessa ole mitään merkitystä.

Myös poliittisesti Euroopan ja Amerikan ihmeet on jo nähty eikä niistä monikaan jaksa enää innostua. Toki kotimaan autoritaarisuus kiusaa monia, mutta todella toimivaa ja vakaata demokraattista hyvinvointivaltiota saakin maailmasta etsiä. Voisihan Venäjästä yrittää tehdä Suomea tai paremman puutteessa vaikkapa Ruotsia, mutta moni asia näissä maissa tökkii vastaan sellaisessa maassa, joka on jo kokenut parin sukupolven ajan utopian rakentamista.

Nulandilla on kuitenkin vielä yksi pointti: on puhuttava suoraan Venäjän kansalle, sen hallituksen olan yli. Olisi viritettävä uudelleen laaja nuorisovaihto tai ainakin sen houkuttelu Amerikkaan, esimerkiksi poistamalla viisumipakko 16-22 vuotiailta. Mikäli Putin estäisi tämän, tietäisi Venäjän kansa, kuka on syypää.

Lisäksi pitäisi mennä aktiivisesti sinne, missä nuoret ovat: Facbook, V kontakte, odniklassniki, telegram –kaikille näille forumeille olisi jalkauduttava kontakteja luomaan. Propagandasta sanana Nuland ei puhu, mutta viittaa myös siihen, että Venäjän trolliarmeijat huseeraavat netissä nyt estoitta. Miksei pantaisi venäläiset tällä alalla maistamaan omaa lääkettään?

Onhan siinä mietteitä ihan kelpo lailla. Yleisenä huomiona voi ainakin todeta, että myös asioita työkseen seuraavan Nulandin mielestä USA:n Venäjän-politiikka on ilmeisesti epäonnistunut. Eivät pakotteet ole Putinia lannistaneet, vaan ainoastaan tukeneet hänen asemaansa kansan keskuudessa, katsovat monet.

Eipä muuten olekaan vähään aikaan enää kuulunut niitä ääniä, jodien mukaan Venäjän talouden romahtaminen tapahtuu kahden vuoden kuluessa. Aika monta vuottahan näin oli aina tapana sanoa.

Onkin kovin masentavaa havaita, että reaktiona sinänsä kovin ikävään ja hälyttävään myrkytystapaukseen esitetään vain yhtä ja samaa ämmällistä pyllistelyä sen sijaan, että punnittaisiin järkevästi Venäjän-politiikan vaihtoehtojen kaikkia seuraamuksia.

Ja nimenomaan tuo positiivinen komponentti on syytä aina myös muistaa, sillä Venäjää on todellakin helpompi ajaa poispäin lännestä kuin pitää sitä mukana, yhtenä vastuullisena toimijana.

Kai meillä on monenlaisia mielipiteitä myös vaikkapa Trumpin politiikasta, mutta siitä huolimatta kenellekään ei ole tainnut edes juolahtaa mieleen suhteiden katkaiseminen siihen suuntaan.



[1] Tämä ei ole naisellisuuden synonyymi. Huomautus hölmöille kaiken varalta.

32 kommenttia:

  1. Tässä blogissa usein näkyvä kärsivällinen asennekasvatus eli naisen riepottelu on kohdallani pikkuhiljaa alkanut antaa merkkejä tuloksista. Loogista ottaa koppi ja alkaa tähyillä pois grandiooseista miessfääreistä kohti kuraista vihervassaripuolta. Blogilla mahtavaa valtaa, wau. Poliittinen vaikuttaja. Arvaan ja arvotan vastaukset tähän jo etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vihavainen pois, rauha parempi ois,
      sopusointu keskenämme vallitkoon!" Lauloi Hiski Salomaa aikoinaan.

      Poista
    2. Menisit kotiisi Strömsön kylille kertomaan ettei ketään muutoksen keskellä jätetä tai maaliteta, vaan jokainen voi löytää itsestään hyvän ihmisen alkion lopettaen kuvittelemasta pudonneensa jostakin pilvistä. Kukin voi toteuttaa ihmisen mittakaavaa tunnustamalla biologisen äitinsä ja isänsä, kiistäen pyhän hengen yllytyksen ottaa toisen alue haltuun suojatakseen sen.

      Poista
  2. Jos on puoleksikaan uskominen Keir Gilesin "Moskovan opit" -teokseen (ks blogi 18.5.-20) sikäläinen ajattelutapa on niin perustavanlaatuisella tavalla erilaiinen suhteessa valtion ja voiman käyttöön, että yhteisymmärrys lännen ja Venäjän välillä on mahdoton.

    Sekä Litvinenkon että Navalnyn tapauksille oli luonteenomaista manifestoiva julkeus. En tiedä, onko passiivisuuskaan oikea lännen reagointitapa, ehkä se vaan kannustaa uuteen julkeuteen. Ehkäpä oikea tapa olisi varautua - ja varustautua - uuteen, pitkään kylmään sotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ei elävässä elämässä johdeta käntäntöä abstrakteista yleistyksistä. Toki empiriaa on syytä tuntea mahdollisimman paljon.
      Tässä tarvittaisiin valtiomiehiä, eikä hiiriä. Putin kukkoilee kovasti, mutta hänen jälkeensä voidaan saada todellinen kaheli, jos tavoitteena on vain johdon vaihtaminen keinoista välittämättä.

      Poista
    2. Niin no, ainahan kannattaa myös uhrata hetkinen sen seikan pohtimiselle, paraneeko aina vaihtamalla? Silloin muinoisina aikoina kaikenkarvaiset vallankumoukselliset sun muut aktivistit pitivät Nikolai II:sta vihonviimeisenä styränkinä, ja sitten aikanaan, saivat siihen tilalle Leninin. Ja Wilhelm II saattoi näyttäytyä samassa katsannossa pahimmanlaatuisena preussilaisena öykkärinä, mutta kukas se siihenkin tuli lopulta tilalle? Ja ne, jotka joskus 70-luvulla julistivat "to hell with Shah", saivatkin aikanaan nähdä haaveensa toteutuvan, mutta tiedä tuota, paraniko asia siitäkään että tilalle tuli Khomeinin kaltainen "valtiomies"...?

      -J.Edgar-

      Poista
    3. Jos Gilesiä on uskominen vika ei ole Putinin henkilössä vaan venäläisessä ajattelutavassa, joka vain perustuu eri perustesiin kuin länsi-eurooppalainen. Tuon ajattelutavan ero aiheuttaa sen, että lännen johtajat joka kerran odottavat muutosta uuden johtajan tultua ja pettyvät joka kerta.

      Putin on oman ryhmänsä tyypillinen edustaja, valitettavasti vain eversti-luutnantti: paranoidinen/valpas, osaa tehdä näyttäviä operaatioita, mutta kenraalitason strateginen näkemys puuttuu.

      Noh, toivotaan,ettei tule korpraalia tilalle...

      Poista
  3. Venäjän hyväksymistä Euroopan Neuvostoon perusteltiin aikanaan sillä, että ottamalla maa mukaan, se kukaties mallioppii kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Minusta ajatus oli jo alun alkaen naurettava eikä jatkokehitys ole antanut mitään aihetta muuttaa mielipidettä.

    Navalny on vain viimeisin lenkki todisteiden pitkässä ketjussa.

    Voi kysyä, pitäisikö Venäjää rangaista tekemisistään. Olisiko mahdollista luopua ihmisoikeusideologiasta ja hyväksyä Venäjä sellaisena kuin se on. Ja lakata välittämästä, miten venäläiset kohtelevat toisiaan.

    Kun tällaista vaihtoehtoa ei käytännössä kuitenkaan ole, ajattelen, että rankaiseminenkin on parempi vaihtoehto kuin se, että yritettäisiin kiva-puhetta ja malliopettamista.

    Putinin ihmeaseet ovat näköjään tehneet vaikutuksen professoriin, vaikka tähän mennessä ne ovat pelkästään räjähdelleet venäläisten omissa käsissä. Mutta venäläiset kyllä ymmärtävät, että alle Italian kokoisella taloudellaan he lähinnä kykenevät vain puhumaan. Pelkällä puheella Venäjä pärjäsi kyllä Obaman kanssa. Arvio Trumpista näyttää olevan toinen. Syyriako opetti?

    Ja tosiaan, mihin pieni rakettimies katosi ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "luopua ihmisoikeusideologiasta ja hyväksyä Venäjä sellaisena kuin se on. Ja lakata välittämästä, miten venäläiset kohtelevat toisiaan."

      Tuon tavan (= omista arvoista luopuminen) omaksuminen - ja soveltaminen myös Kiinan - johtaa Lännen sisäiseen kuolemiseen. Se, että EU ei pysty parempaan, osoittaa sen tilan: hautausta vaille valmis.  

      Parempi olisi rakentaa uusi rautaesirippu ja luopua KAIKESTA kanssakäymisestä.

      Poista
  4. Trumpin kiiltävillä ja loistavilla Wunderwaffeilla saatiin sadalla miljoonalla taalalla kuvista päätelle kolmesta hallista kustakin kulma pois. Ei ole kovin vakuuttavaa.

    VastaaPoista
  5. Putin'in jälkeen kommunistit kaappaavat vallan Venäjällä ja utopian rakentaminen alkaa alusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä nyt unta näe. Sen sijaan joku äärinationalistinen ryhmä tms.

      Taikka sitten Venäjän kansallis-kommunistinen työväenpuolue...

      Poista
    2. Käy Putinin jälkeen miten tahansa pysyy Venäjä Suomen kansallismielistä liikettä jakavana naapurina. Ehkä kohtalokkaasti jakavana, meillä ei ole voimaa kahden rintaman sotaan, sekä "ryssää" että "bryssää" vastaan. -jussi n

      Poista
  6. Kaiketi perustavanlaatuinen kysymys (ja pulma) on se, miten Venäjää arvioida. On hienoa toki, että lännessä, ja nimenomaan Washingtonin suunnalla, on alettu harjoittamaan itseruodintaa, mutta sikäläisen asiantuntemuksen rajoja saa kohtuudella aprikoida. Ylipäänsä lännessä tapaamme olla parkkiintuneen sokeita omille paradigmoillemme emmekä sen sijaan käsitä rajantakaisia lähtökohtia (kieli tietenkin hankaloittaa).

    Viittaukset erilaiseen venäläiseen (toiminta)kulttuuriin ovat samoin oikeansuuntaisia, kunhan muistetaan huomioida, että niitäkään tuskin on yhtä kolossia, vaan niitä limittynee paitsi idässä myös lännessä? Erikseen nostaisin mentaliteetin, siis mielleyhtymäeron: Venäjällä, huolimatta ns. keskiluokan vähittäisestä syntymisestä, ero valtion eliitin ja kansan kesken on ollut ja on yhäti mittava. Voi pelkistäen todeta, että siitä juontuu kansalaisten laajimman osan passiivisuus - ellei jopa välinpitämättömyys - siitä, kuka Kremlin herrana kulloinkin istuu. Esimerkiksi pakotteet tässä mielessä eivät ainakaan horjuta tavallisen kadun venäläisen suhtautumista siihen, kuka Moskovassa maata johtaa, aivan kuten TV vinkkaa.

    Mitä tulee naapurin aseisiin, siinä TV on kyllä oikeassa, että tuiki uusia, lännessä ennenkuulumattomia on kyllä valmistunut. Niiden määrä sen paremmin yleisesti kuin joukko-osastoille toimitettuina ei silti kieppune niissä lukemissa, joita suunnitelmissa on laadittu. Saatika, että joukkoja olisi kyetty viljalti uudisaseistukseen kouluttamaan. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että varsinainen modernisoimisohjelma on ollut käynnissä vuosikausia, eikä se tuo ainoastaan aseistamista, vaan muun muassa strategisia ja taktisia muutoksia. Kyynisestä kulmasta pitää asevoimien yhteydessä totta kai arvioida, missä määrin on kyse todellisesta suorituskyvystä ja missä määrin näyttämisestä.

    Myrkytystapauksen jätän kommentoimatta, mutta totean ainoastaan, etteivät härskit temput ole tuntemattomia oppositionkaan puolella. Kyynisesti olisikin ensisijaisesti kysyttävä ei suinkaan kuka/mikä myrkkymaljaa tarjosi - vaan kuka/mikä tässä(kin) voitti suurimman huomion....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todennäköisesti tilanne on se, että Venäjällä on joku määrä uusi moderneja aseita sekä poliittisesti kyky rajoitettuihin, näyttäviin operaatioihin varsinkin lähialueillaan. Sen sijaan kyky pitkäaikaiseen kulutussotaan tai mittavaan kilpavarusteluun puuttuu. Tässä näkisin tietyn analogian natsi-Saksaan.

      Viimeisestä kpl:sta: sekö Navalny olisi hommannut jostain novisokia ja nauttinut sitä juuri sopivan pienen määrän näyttäviin myrkytysoireisiin, mutta toipumiseen. Kuka Tuon uskoo?

      Poista
  7. Länsikö sitten kykenee pitkäaikaiseen kulutussotaan? Mamma mia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähinnä ajattelin sotataloutta a la kylmä sota, en miesten uhraamista tykinruokana niinkuin ensimmäisessä maailmansodassa.

      Poista
    2. Luoja suokoon, että edes nyt olisivat kaikki viisastuneet sen verran, että ymmärtäisivät, miten järjetöntä olisi yrittää ratkoa poliittisia riitoja sodalla...
      Mutta Venäjällä vain taitaa olla aika hyvät mahdollisuudet tuhlata rahaa sotilaallisiin tarkoituksiin, mitä se tekeekin.

      Poista
    3. Entä jos ihan oikeasti pitäisi taistella ja kuollakin Arvo Pohjan, hillotolppien ja Pride-lippujen puolesta?

      Poista
    4. Luuledn, että Eurooppaa vavisuttaisi oikea entusiasmin aalto ja saisimme nähdä ns. joukkosankaruutta. Sitä vain jää miettimään, ketkä olisivat ne onnelliset, jotka pääsisivät etulinjan vastuunalaisimpiin paikkoihin, kuolemattoman sankaruuden seppeltä tavoittamaan.

      Poista
    5. "Lähinnä ajattelin sotataloutta a la kylmä sota, en miesten uhraamista tykinruokana niinkuin ensimmäisessä maailmansodassa."

      Vissiin luetun ymmärtäminen alkaa heiketä vanhemissakin ikäluokissa. Mielestäni kirjoitin selvästi tarkoittavani veretöntä kilpavarustelua, joka nostaa lännen talouden ja hivuttaa Venäjän talouden kuten Reaganin vastaava NL:n.

      Poista
  8. Suomen Pankin uusimpien tietoje mukaan öljy- ja kaasutulot muodostavat runsaan viidenneksen Venäjän koko julkisen talouden tuloista.
    Selittääkö arvon blogisti, miten hän tulkitsee tuon määrän niin, että ulkomaankaupan osuus on Venäjän taloudessa varsin pientä.
    Ja myrkyttikö Navalnyii itsensä, kun blogistin ihailema Vladimir V. Putin väittää?
    Arvostetulla Venäjä-tutkijalta odottaisi jonkun verran edes yritystä oikeisiin tietoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et hölmöjä kyselisi, voisin vastatakin.

      Poista
    2. Se on varsin pientä verrattuna aikaan, jolloin määrä oli paljon yli puolet.
      Ilmeisesti myös jotenkin luullaan, että koska Navalnyi vastustaa Putinia, hän niin muodoin on automaattisesti länsimainen liberaali sosialidemokraatti. Jos kävisi niin, että Navalnyi joskus tosiaan nousisi valtaan, saattaisittekin nähdä, mitä oikein puhdas isovenäläinen nationalismi saisikaan aikaan.

      Poista
    3. Ei tuo minusta ollut tyhmän kyselyä. Blogin mukaan "Kannattaa muistaa, ettei Venäjä ole kovinkaan riippuvainen ulkomaankaupast...". Näin ei siinä mielessä ole, että Venäjän talous on hyvin riippuvainen raaka-aine, erityisesti öljyn ja maakaasun, vientikaupasta, vaikka venäläisiä kuluttajavientituotteita ei ole. Tämä nähtiin silloin kun raakaöljyn hinta laski ja Venäjä joutui syömään puskurirahastojaan.

      Poista
    4. Venäjä taitaa nykyään olla maailman suurin vehnän ja maataloustuotteiden viejä.
      Puskurirahastot _ovat_ juuri sitä varten, että niitä käytetään tällaiseen. Ne eivät ole finanssimarkkinoiden pelimerkkejä, kuten moniaalla tunnutaan kuviteltavan.
      Rahastot ovat muuten jälleen suuremmat kuin koskaan, ja kultavarannot astronomiset. Fyysistä kultaa.

      Poista
  9. EU:n ulkopolitiikka hämmästyttää ja harmittaa suhteellisuudentajun puutteellaan.

    EU-maiden protestointi on mielestäni tavanomaista tyhjää murinaa, jolla tyydytetään sisäpoliittisia tarpeita. Sen sijaan USA haluaa tehdä eurooppalaisista oman taistelunsa välikappaleita. On USA:lle hyvin edullista, että Euroopassa on heidän kaasustaan ja aseistaan riippuvaisia maita.

    Riippuvaisuus on kasvanut niin suureksi, että USA katsoo jo voivansa kiristää Euroopan NATO-mailta lisäpanoksia sekä paikallisesti että USA:n vaikutusvallan pönkittämiseen Lähi-idässä. Itä-Euroopan varustautuminen ärsyttää niin ikään varustautuvaa Venäjää ja loitontaa osapuolia entistä kauemmas toisistaan.

    Suhteellisen rauhantahtoisia maita kuten Suomea USA kiristää valitsemaan puolensa. Yliopistoille jaetaan varoituksia. Liikeyrityksiä uhkaillaan pakotteilla. Puolustusyhteistyöstä sovitaan salakähmäisesti ilman avoimia neuvotteluja, mikä kielii painostuksesta. Miksi meillä pitää olla sotilaita "rauhanturvaoperaatioissa" USA:n suojeluvaltioissa? Kuka sitä halusi?

    EU:lla olisi loistava tilaisuus kädenojennukseen Venäjälle ja päästä vaikuttamaan yhdessä Valko-Venäjän tulevaan johtoon. Mutta EU-elinten johto on täynnä nollia, jotka tapittavat vain EU-dogmeja. Minkäänlaista pelisilmää ei heillä selvästikään ole.

    EU onkin pelannut korttinsa tyhmästi. Se on nimennyt vihollisensa, ja saa siitä hyvästä kulkea muiden pelureiden USA:n, Kiinan, jopa Turkin talutusnuorassa.

    USA murhauttaa iranilaisia kenraaleita tilaisuuden tullen vaikka keskelle saattuetta. Kiina ja Turkki säilövät tuhansittain poliittisia vankeja vankiloihin. Mutta mitään pakotteita ei tietääkseni näitä pulmusia vastaan ole EU:n taholta säädetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei USA ole pyhimys,niinkuin ei mikään mukaan valtio. Kysymys on vain yksinkertaisesti siitä, onko EU:n liittouduttava enemmin USA:n, Kiinan vai Venäjän kanssa, kun Euroopasta itsestään II maailmansodan jälkeen ei selvästi ole noidenkaltaiseksi toimijaksi. Kenen kanssa meillä on enintään yhteisiä intressejä ja arvoja.

      Suomen osalta valinta on sama: onko meidän liittouduttava enemmin EU:n vai jonkun em. kanssa.

      Poista
    2. EU-mailla ei ole tarvetta murhauttaa poliittisia vastustajia eikä haastaa riitaa muiden maiden kanssa.

      Globalisoituneessa maailmassa Eurooppa on riippuvainen kaikista suurista pelureista. Siksi onkin typerää toimia dogmaattisesti. Pilaamalla välit yhteen joutuu suurempaan riippuvuuteen muista.

      Moninapaisessa maailmassa pitää osata luovia paremmin. Bismarck aikoinaan oli tässä taitava ja saavutti menestystä.

      Meillä ei nyt ole bismarcklaista johtoa Euroopassa. Pikemminkin alkaa meno muistuttaa Ludwig Napoleonin tyyliä, mikä on suoraa seurausta USA:n vastaavasta toiminnasta.

      Poista
    3. Veikko H. on täysin oikeassa, Euroopassa on paha puute kyynisistä realipolitikoista, jotka ideologioista vapaina osaavat edistää maidensa etua.

      Poista
  10. Tässä näin tänään televisiontäyden järkyttyneitä ja pöyristyneitä, mutta hyvyyttä uhkuvia tanttoja keskustelemassa koulukiusaamisesta. Päät olivat täynnä hienoa pedagogiaa ja psykologiaa, mutta perusbiologia puuttui täysin.

    Lapset ovat _laumaeläimiä_. Heille tärkeintä on sosiaalinen asema lapsilaumassa. Ihminen on aikuisenakin laumaeläin. Hännätön kädellinen. Tämä määrää lauman käyttäytymisen ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen. Arvo Pohjalla ei ole mitään sanottavaa asiaan, ei myöskään hienoilla psykologis-pedagogisilla aivopieruilla.

    Tantoille on annettu valta, koska on ajateltu, että eivät he mitään oikeaa vahinkoa saa aikaan, ja pysyvätpähän poissa tieltä. Tämä oli virhe. Suuri virhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Lapset ovat _laumaeläimiä_. Heille tärkeintä on sosiaalinen asema lapsilaumassa. Ihminen on aikuisenakin laumaeläin."

      Tosi on: aikuisen erottaa lapsesta vain se, että hän osaa kiusata hienovaraisemmin tai julmemmin taikka omaa jopa kyvyn käyttää raaempaa väkivaltaa. Sama pätee valtioiden välisiin suhteisiin.

      Nuorten päättäjien ongelma on sinisilmäisyys ja naivius yhtyneenä ideologisiin silmälaseihin, jotka estävät näkemästä todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on.  

      Poista

Kirjoita nimellä.