Ellendätkö? Ponimaitsetko?

Ymmärtämisestä

Vladimir Putin aloitti eilen lehdistökonferenssissaan ensimmäisen vastauksensa sanaparilla: Поймал. Уел. (Pojmal, well.)

Kun en ole natiivi, en tiedä, särähtääkö tämä venäläisen korvaan. Omasta mielestäni siinä oli hieman sellaista rennon rahvaanomaista sävyä: No perille tuli, well.

Etenkin tuo englantilainen well taitaa olla nuorekkaan kansainvälinen ilmaus. Olisihan hän voinut arvokasta venäjääkin puhua ja sanoa sen sijasta vaikkapa ”tak” tai ”itak”.

Pojmat -verbi taas tarkoittaa kiinni ottamista, pyydystämistä ja palautuu tavallaan siihen arkaaiseen merkitykseen, joka sanalla oli ennen sen muuttumista abstraktiksi. Nykyaikainen abstrakti muotohan olisi ollut ”(Ja) ponjal” -käsitin.

Kiinni ottamistahan käsittäminen tarkoittaa. Olen muuten juuri lukemassa viime sodan aikaista muistelmakirjaa, jossa on suomen kielellä useammankin kerran ”käsitetty” asioita ihan konkreettisesti eli otettu niitä käsiin.

Ymmärtäminenhän taas tarkoittaa asioiden sulkemista omaan piiriin, ympäröimällä se jollain, vaikkapa nyt ajatuksilla, käsitteillä (venäjäksi ponjatije).

Venäjässä näyttäisi käsittäminen kuitenkin olevan enempi tuota kiinni ottamista, pyydystämistä, kun taas suomalainen vastaava sana, jonka kantana on käsi, voi tarkoittaa myös paikallaan olevan kohteen selkiyttämistä sitä kopeloimalla eli palpoimalla, kuten eskulaapit asian ilmaisevat.

Toki on venäjässäkin ymmärtämistä ympäröimällä.  Kaikkien virkamiesajattelijoiden suojeluspyhimys Kozma Prutkov on teoksessaan ”Mietiskelyn hedelmiä” (Plody razdumja) ilmaissut asian kuolemattomalla aforismilla: Никто не обнимет необъятного. Ääretöntä ei kukaan käsitä (sulje syliinsä).

Hyväksykäämme tämä. Venäläinen ymmärtäminen tuntuu jotenkin ymmärrettävältä ja siis hyväksyttävältä. Vaikka ranskalaiset, kuten tiedetään, sanovat Tout comprendre n’est pas tout pardonner. Vai miten se nyt oli.

Joka tapauksessa erotamme tästäkin rahvaanlatinan muodosta heti yhteen tuloa tarkoittavan sanan con ja tarttumista, kiinni ottamista tarkoittavan sanan prehendo.

Tämä käsittämisen tapa on vallalla kaikissa romaanisissa kielissä. Ymmärrettävä asia.

Saksassa ja ruotsissa taas seisotaan. Ruotsin förstå ei vaikuta erityisen pätevältä tavalta asioiden ymmärtämiseksi, siinä kun vain seisotaan niiden edessä. Saksan verstehen on vielä oudompi. Seisomiseen kun lisätään etuliite, jolla on usein hieman negaviivinen merkitys, niin tuntuu jo siltä, ettei siinä itse asioista mitään tolkkua saada, kunhan teeskennellään.

Mitä tulee englannin seisomalla ymmärtämiseen -understand- ei sekään vaikuta pätevältä. Onko nyt edes todennäköistä, että asioita voisi todella ymmärtää seisomalla niiden alla?

Ehkä englantilaisten kannattaakin käyttää tuota normannilaisen yläluokan maahan tuomaa comprehend-termiä, muistaen, että se liittyy myös asioiden piirin laajuuden ilmaisemiseen eikä välttämättä niiden tajuamiseen.

Mutta toki kaikki kieliryhmät tekevät tässä asiassa parhaansa ja luulen, että velvollisuutemme on pyrkiä niitä tässä toimessa tukemaan ja -niin: ymmärtämään.
Kiinassa ymmärtämistä tarkoittaa sana dong, jonka merkitys jää minulle hämäräksi. Hieroglyfissä näyttäisi olevan sekä kärryt että härkä, mutta mahtanen erehtyä. Sitä paitsi sen alussa on pientä tarkoittava osio, xiao.

Sen sijaan sangen selkeä on sananmukaisesti ming, joka tarkoittaa myös loistavaa. Siinä yhdistyvät kuu ja aurinko. Jos Putin olisi puhunut kiinaa, hän olisi kai voinut sanoa: Ming. Wo dou dong-le!

Mutta tämähän on ns. tulevaisuuden musiikkia.