keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Takana länttä ja Eurooppaa



Edessä Euraasia, itä!

Venäjän erottautumisella lännestä on tuhatvuotiset perinteensä. Siitä huolimatta se voidaan lukea ja on jopa useimmiten luettu myös länsimaisen kulttuurin piiriin. Tiettyinä aikoina Venäjän avoimuus Euroopalle on ollut hyvinkin suurta, toisinaan se taas on sulkeutunut ja korostanut omaa erilaisuuttaan ja samalla yleensä myös erinomaisuuttaan. Neuvostokauden huippuhetket olivat tässä suhteessa huomattava, mutta ei ainutlaatuinen aikakausi.
Slavofiilinen ajattelu syntyi reaktiona eurooppalaistamiselle ja usein se vaistomaisesti sijoitetaan 1800-luvulle, jopa sen alkupuolelle. Itse asiassa tämä Venäjän erityisyyttä korostava ideologia ei ole koskaan ollut niin voimakas kuin nykyään.
Oswald Spenglerin edeltäjä Nikolai Danilevski oli ensimmäisiä teoreetikkoja, jotka sijoittivat venäläisen kulttuurin jyrkästi eurooppalaisesta erilliseksi. Seuraava tämän ajatuksen kukoistuskausi oli maailmansotien välisen ajan euraasialaisuus, joka kuitenkin jäi pieneksi emigranttivirtaukseksi. Vasta 1990-luvulla uusslavofiilisyys paisui nopeasti suureksi, joskin kirjavaksi liikkeeksi, jonka ilmenemismuotoja voi löytää kaikkialta.
Itse asiassa uusslavofilia oli lähes huomaamatta syntynyt jo neuvostoaikana, mutta silloin se tietenkin pysyi marginaalissa. Neuvostoliiton hajottua se aivan ilmeisesti alkoi täyttää sitä tyhjiötä, jonka reaalisosialismi jätti jälkeensä. ”Elämää suurempana” eli yhteisön ja valtion yliyksilöllisiä ulottuvuuksia korostavana ajatteluna se oli myös samankaltainen marxismi-leninismin kanssa.
Virallinen Venäjä on pitänyt välimatkaa tähän ideologiaan, mutta tuo välimatka ei ole pitkä ja tuntuu siltä, että se on hyvin huomattavasti kaventunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Venäjä, joka yrittää rakentaa Euraasian liittoa, suhtautuu kovin myötäsukaisesti myös siihen ”euraasialaiseen” ideologiaan, jota maassa levitetään.
”Euraasialaisuus” voisi periaatteessa olla Venäjän suurvaltapyrkimyksille optimaalinen suojavaate. Se olettaa, että Venäjä on luonteeltaan välttämättömästi imperiumi, jossa Euraasian kansat elävät symbioosissa keskenään. Toisin kuin muissa imperiumeissa, peruskansallisuus ei sorra, vaan suorastaan auttaa muita. Euraasian kansat kuuluvat luonnostaan yhteen, mutta ei ole aivan selvää, missä imperiumin raja menee. Euraasian nuorisoliiton mielestä valtakunnan rajat ulottuvat valtamereltä valtamerelle, joten mukana täytyy olla myös Suomen ja Skandinavian. Näinhän geopolitiikan teoreetikot arvelivat myös sata vuotta sitten.
Tämän hetken tärkein euraasialaisuuden teoreetikko on Aleksandr Dugin, jonka muistetaan sijoittaneen myös Suomen johonkin karttaansa imperiumin rajojen sisälle.
Suomi on kuitenkin ilmeisen huono kandidaatti Euraasian yhteisön jäseneksi, koska sen kulttuuri on luterilainen.
Suuren teoreetikkonsa Duginin perustama Euraasialainen puolue tosin selittää, että kaikki muut, paitsi Amerikka ovat heidän ystäviään. Tässä on kuitenkin kysymys ajankohtaisesta politiikasta ja taktiikasta eikä perusarvoista. Viimemainitut sen sijaan ovat venäläisyyden ”kulttuurisen koodin” ydin, jota slavofiilit yleisesti pitävät ”venäjäläisen sivilisaation” (российская цивилизация) keskeisenä lännestä erottavana tekijänä.
Syystä tai toisesta usko näihin venäläisiin perusarvoihin näyttää vain kukoistavan, vaikka käytäntö todistaa toista. Niinpä Moskovan yliopiston geopolitiikan oppikirjassa (Абылгазиева, Ильина, Кефели: Глобальная геополитика, Издательство МГУ 2010) väitetään, että venäläisille, toisin kuin läntisen sivilisaation kansoille, ei ole tyypillistä menestyksen, omaisuuden ja vapauden arvostus, vaan henkisen harmonian tavoittelu, patriarkaaliset arvot ja ihanteet. Venäläisessä kulttuurissa ei keskeistä myöskään ole yksilö, vaan yhteisö ja valtio.
Epäilemättä tämänsuuntaisia tuloksia on saatu tutkimuksissa ja esimerkiksi World Values Survey osoittaa tiettyjä eroja venäläisen ja läntisen kulttuuripiirin monien alueiden välillä. Tuossa venäläisessä erottautumisen halussa on kyllä näkevinään myös taipumusta liioitella erojen merkitystä, julistaa halutut asiat todellisuudeksi ja vähätellä poikkeamia säännöstä.
Venäläisten väitetty välinpitämättömyys materiaalisista arvoista toteutuu monen tarkkailijan mielestä oudoissa muodoissa, kun katselee vaikkapa Pietarin ja Moskovan katujen kulkijoita ja heidän autojaan ja talojaan. Myös venäläisen kulttuurin ytimeen luettu yhteisvastuun tunne menettää hohtoaan, jos sitä arvioidaan syrjäytyneiden ja vammaisten ihmisten kohtelun perusteella. On myös kovin uskallettua johtaa venäläisten nykyistä arvosuuntausta ortodoksisesta uskonnosta ja unohtaa, että sivilisaation ytimeksi kuvitellut arvot ovat kaikkialla melko nopeassa muutoksen tilassa.
Aleksandr Dugin, Moskovan valtionyliopiston professori on jyrkästi lännenvastainen ideologi ja Euraasia-puolueen perustaja. Hän on myös duuman puheenjohtajan, Sergei Naryshkinin alaisen asiantuntijaneuvoston jäsen viime vuoden maaliskuusta lähtien.
Duginin mielestä euraasialaisuus on ”XXI vuosisadan marxismia”, vallankumouksellista filosofiaa, jolla on yleismaailmallinen merkitys. Duginin euraasialaisuus on antiglobalismia ja ”kontinentalismia”, joka haluaa yhdistää koko vanhan maailman USA:ta ja sen edustamaa kulttuuria vastaan. Se on traditionalismin ja ”vasemmistolaisen patriotismin” taistelua atlanttista arvojärjestelmää ja taloutta vastaan.
Varsin hurjaa tekstiä löytyy Duginin perustaman Euraasian nuorisoliiton sivulta www.rossia3.ru, myös englanniksi. Liikkeen fasistisesta luonteesta ei voi erehtyä, siitä kertovat niin tavoitteet (absoluuttinen valta…), ilmaisut (tarvitaan uusia ihmisiä… iloisia ja armottomia…) ja jopa kuva-aineisto. Nuorisoliitto ihailee myös vanhoja natsien ”esoteerisiä” harrastuksia.
Nuorisoliiton tavoitteena on luoda Venäjä 3 – uusi Venäjä. Tällä hetkellä selitetään kahden Venäjän, nykyisen korruptoituneen ja rappeutuneen valtion (Venäjä 1) ja ”oranssin Venäjän” (Venäjä 2) taistelevan keskenään. Mikäli oranssi voittaisi, katoaisi Venäjä kokonaan… Venäjä 3 tulee kuitenkin voittamaan. Taistelussa se noudattaa kovuutta, jalomielisyydelle tulee tilaa sitten kun vihollinen on voitettu…
Liikkeellä on myös oma katkismuksensa. Se julistaa: ”Sinun tulee olla herra. Sinun tulee olla kaunis, ylpeä, viisas ja rohkea. Sinun pitää hallita Euraasiaa. Olet vapaa. Nouse ja hallitse. Sinun ei pidä olla palvelija, lakeija, orja. Sinun ei pidä olla epäsikiö, vätys, tyhmyri eikä pelkuri. Kukaan ei pysty murtamaan tahtoasi… Olet enemmän kuin ihminen. Sinusta täytyy tulla enemmän kuin ihminen…” Ja niin edelleen. Ad nauseam. Liikkeen jäsenten julistetaan jo olevan maailman herroja, tradition kerrotaan olevan aina ja kaikessa oikeassa ja niin edelleen.
Tokihan nuorison on vapaassa maassa saatava harrastaa niin filosofiaa kuin kaunopuheisuutta ja vaikkapa hieman hullutellakin. Tässä mielessä Venäjän valtiovallan avarakatseisuutta voi vain kiitellä. Joissakin muissa maissa tämä kotisivu luultavasti kiellettäisiin.
Camp-huumorina voisi pitää, että euraasialaisella liikkeellä on myös suomalaisia kannattajia ja jopa toimihenkilöitä. Apokryfisellä ”Euraasian kansanrintamalla” on jopa  muuan suomalainen dosentti puheejohtajistossaan.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että Kreml näyttää vakavasti pyrkivän Euraasian liiton kehittämiseen jonkinlaiseksi suurvallaksi ja ilmeisesti jopa globaaliseksi voimakeskukseksi. Voidaan toki epäillä tämän projektin menestymisen mahdollisuuksia siitä huolimatta, että ns. geopolitiikan klassikoiden mukaan juuri Venäjällä olisi tässä suhteessa suuret näköalat Euraasian ”sydänalueen” haltijana.
Tosiasia joka tapauksessa on, että uusslavofiilinen villi ideologinen kasvusto erityisesti euraasialaisessa muodossaan näyttää hyvin kelpaavan Kremlille sen yrittäessä paikata hupenevaa kannatustaan uusien urbaanien venäläisten keskuudessa.
Putin on luultavasti aivan liian rationaalinen ja kyyninen ottaakseen Duginin kaltaisten sepustajien kirjoituksia aivan vakavasti. Hän kuitenkin tarvitsee lisää kannattajia ja mikseipä niitä haalisi tästä euraasialaisesta sekametelisopasta, kun sitä kerran tarjotaan ja kun tätäkin tavaraa nyt myydään hyvin. Vihollisen vihollistahan sanotaan myös ystäväksi. Keskivertovenäläistä tämä tuote ei ilmeisestikään kiinnosta ja länsimielistä intelligentsijaa se suorastaan puistattaa, mikä lienee tarkoituskin.

15 kommenttia:

  1. "Duginin mielestä euraasialaisuus on ”XXI vuosisadan marxismia”"

    Jos euraasialaisuus on marxismia (lue: bolshevismia), niin se merkitsee sitä, että venäläinen vallankumous jatkuu, se on siis permanenttista vallankumousta. Tarkoituksena ei tietystikään ole lopettaa yksityisomistus tai rakentaa kommunismi.

    Kommunismiahan ei tunnetusti voinutkaan rakentaa kaikille, sitä rakennettiinkin vain "proletariaatin diktatuurin" ylintä nomenklatuuraa varten. Apunomenklatuurakin sai jotain osakseen, mutta kaikki muut saivat olla ylpeitä siitä, että he olivat henkisesti rikkaita.

    Mitkä suuret päämäärät jäivät bolshevikeilta saavuttamatta? Näköpiirissä voi olla ennen kaikkea maailmanvallankumous. Onhan geopoliitikko Zhirinovskij haaveillut joskus siitä, että venäläisen sotilaan pitää päästä pesemään jalkojaan Intian valtameressä. Samainen geopoliitikko paljasti kerran Sotsis-lehden haastattelussa, että Venäjä voi elää rauhan oloissa vain 50 vuotta kerrallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Doginin keskeisiä obsessioita on geopolitiikka, elintila. Se oli bolshevikkivallan aikana lähes ideaalisessa kunnossa ja luonnostaan imperiumiin kuuluvat kansat pääsivät nauttimaan todellisesta vapaudesta.
      Duginin ja Zhirinovskin ero on siinä, että jälkimmäinen on pelle ja edellinen tosissaan. Hän on muuten kirjoittanut valtavasti ja aina välillä kiinnostavastikin. Tämän porukan intohimona on tehdä ns. laadullisia erotteluja. "Vieraat" jäävät totaalisen ulkopuolisiksi, ymmärryksen ja yhteistyön toiselle puolen. Vanha totalitaarinen peruslähtökohta, natseista feministeihin -"artfremd".

      Poista
  2. Tässä on toinen suomalainen, joka on osallistunut säännöllisesti Venäläisten Euraasialaisten kokouksiin:

    http://www.kolumbus.fi/aquilon/intindex.htm

    VastaaPoista
  3. Putin antaisi potkut ministerille, joka uskoisi enemmän raamattuun kuin lakikirjan sanaan.

    VastaaPoista
  4. Lakiahan koneisto noudattaa, se on sen tehtävä maallisena regimenttinä. Mutta kansalaisella voi olla velvollisuus kansalaistottelemattomuuteen, kun laki on ristiriidassa oikeuden ja kohtuuden kanssa.
    Venäjällä on vahva perinne siitä, että kunnioitetaan oikeutta (pravda) enemmän kuin lakia (zakon). Siinä on nähty myös tie oikeusvaltion heikentämiseen ja totalitarismiin. NKP julisti omaavansa kaiken vallan, kolmijaosta nimenomaan sanouduttiin irti.
    Putinin kannattaa yrittää pitää nyt sitä "lain diktatuuria".

    VastaaPoista
  5. Milloin teksti, joka on syntynyt suomalaisten ollessa luku-ja kirjoitustaidottomia, voisi olla pätevämpi kuin laki, jota valmistellaan vuosikausia?

    VastaaPoista
  6. No aina silloin tällöin. Hyvään hallintoon kuuluu armahduksen käyttö tarvittaessa. Eikä kansalaistottelemattomuus ole aina pelkästään rikollista.

    VastaaPoista
  7. Länsimaisen ja venäläisen sivilisaation välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin venäläisen ja muun maailman välillä. Uskontokin on kristinuskoa, vaikka erilaista kuin Länsi-Euroopassa. Venäjällä suhtaudutaan kielteisesti islamiin niin kuin lännessäkin. Jos Venäjä haluaa luoda jonkinlaisen antiamerikkalaisen sivilisaation, niin sitä tarvitaan, mutta jos keinot ovat yllä mainittuja euraasialaisia, niin sitä tuskin edes venäläiset kannattavat. Sehän vaikuttaa uusnatsismilta eikä noilla keinoilla mitään pysyvää luoda. Mutta toivottavasti Venäjän johdossa sallitaan uudetkin ideat, ts. eräänlainen perusvenäläisyys, eikä tuomita heti niin kuin Suomessa, jossa *älymystön" ajattelu on mustavalkoista. Kansallakin pitää olla oikeus saada äänensä kuuluviin.

    Kun on nähnyt venäläistä todellisuutta, on mahdotonta olla panematta merkille materiaalisten arvojen korostumista, mikä varmaan on vastavaikutus Neuvostoliiton aikaiselle ideologialle. Oligarkit keräävät kaiken omaisuuden ja sijoittavat muihin maihin. Kansa onkin alkanut kaivata Neuvostoliiton aikoja, jolloin kaikilla oli perustoimeentulo. Samoin venäläinen yhteisvastuu on aika alkeellista riidoista ja mielenosoituksista päätellen, mutta sitä siellä tarvittaisiin varsinkin varakkaiden taholta. Globaalisaation vaikutusta on Venäjälläkin vaikea välttää. Idealismin ja todellisuuden välillä on ammottava aukko - ei ole ensimmäistä kertaa.

    Toivotan kuitenkin menestystä Venäjän sivilisaation ja talouden kehitykselle. Tarvitsemme hyvinvoipaa Venäjää erityisesti Suomessa.

    VastaaPoista
  8. Tähän voin panna allekirjoitukseni joka kohdassa.

    VastaaPoista
  9. "Zhirinovski on pelle"

    Zhirinovski on pelle, mutta Putin toteuttaa hänen ideoitaan.

    VastaaPoista
  10. Zhirinovski on esittänyt, että Suomi pitäisi liittää Venäjään. Hän haluaisi myös laajentaa Venäjän rajoja Intian valtamerelle saakka. Näitä ideoitako tarkoitat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaus löytyy hakusanalla жириновский venäläisestä netistä.

      Poista
  11. No herra Zh nyt möläyttelee milloin mitäkin ja kansa nauraa. Ei hän seuraavana päivänä mistään vastaa. Muuan ide oli järjestää demokraattinen äänestys siitä, liitetäänkö Turkki Venäjään. Venäläisillä kun on olisi enemmän ääniä, niin demokraattisesti liitettäisiin.
    Mutta into laantui, kun Tshetsheniasta tuli vaikea pideltävä Venäjän yhteydeessä. Ja Turkki saattaa joku päivä vielä innostua Venäjän liittämisestä itseeensä.

    VastaaPoista
  12. Kai Murros, johon Valkea kommentissaan viittaa, on ilmoittaunut haaveilevansa ainakin paneurooppalaisen imperiumin muodostamisesta

    http://sarastuslehti.com/2012/11/28/asenne-aseena-puhe-lontoossa-marraskuussa-2012/

    http://sarastuslehti.com/2013/01/23/eurooppalaisen-vallankumouksen-psykologiset-ulottuvuudet/

    Noiden tekstien perusteella on jo vaikea sanoa kuinka tosissaan kaveri on, sen verran ampuvat yli.

    Sarastuslehdessä on muuten paljon hyviäkin artikkeleita. Ylilyöntejäkin, kuten yllä olevat esimerkit osoittavat kyllä toisaalta löytyy.

    VastaaPoista
  13. Venäjä luo uusionahkaansa oman poliittisen ja asemallisen maailman käsitykseen.Putin pitää lankoja käsissään todistaakseen olevansa tarpeellinen muille johon se jättää omanlaisen leimansa. Uudistamisen ja vallan jakoisuuden kentät ovat miehitettynä valta rakenteiden legemoidulla toteuttajilla,ota hän ohjailee vallan pidollaan.Tulevaisuus näyttää mihinkä hän valtansa käytää,paljon on muuttunut tehtävää kylläkin on uusille sukupolville asti.Minneköhän venäjä on kokonaisvaltaiseksi kulkeva sillä on omat erityispiirtee-
    nsä jotka ollisi huomiotava.

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.