Sableerausta
Ryhtyessäni parikymppisenä opiskelemaan omatoimisesti frankofiiliksi, opin hyvin pian, etteivät ranskalaiset juo (siis alkoholia: nous ne buvons pas).
Toisin kuin saksalaiset he eivät siis myöskään kailottaneet juomalauluja, kun eivät kerran juoneetkaan. Juomisen sijasta Galliassa maisteltiin (goûter) viiniä. Samppanjan maistelulle oli kuitenkin vielä annettu oikein oma nimensäkin: sabler.
Nimi oli ja on kovin omituinen, sillä ilmeinen kantasana sable tarkoittaa hiekkaa. Sana sepeli on kaiketi samaa kantaa. Miksi ihmeessä siis samppanjan ystävät sepelöivät maistellessaan? Sanahan tarkoittaa tosiaan myös hiekoittamista ja hiekkapuhallusta.
Tätä en ymmärrä vieläkään. Sen olen ymmärtänyt, että ranskalaiset snobit ovat aina pyrkineet erottautumaan rahvaanomaisiksi leimatuista teutoneista, joiden harrastuksina ovat juominen ja mässäys (gourmandise). Sen sijaan, että olisi mässäyksen, kuolemansynnin harjoittaja eli gourmand, kelpo ranskalainen todellinen herkuttelija on gourmet -herkkusuu. Onhan niillä saksalaisillakin tähän oma sanansa: Feinschmecker.
Kummallista kyllä, venäjäksi herkkusuu on nimenomaan gourmand (гурмaн). Erikseen on sitten makeanhimoinen sladkoježska (сладкоежка, viroksi maiasmokk), joita ranskalainen juuri kutsuisi nimellä gourmand. Mutta nythän puhumme ranskasta.
Sapeli, siis leveäteräinen käyrä miekka on ranskaksi sabre. Samahan se kirjoitettuna on myös englannissa. Suomessa olemme ilmeisesti laiskuuttamme ruvenneet puhumaan sapelista eikä saperista, kuten oikeastaan pitäisi. Ruotsin kielihän se tässäkin on ollut harhaan johtajana. Olisiko palattava alkulähteille?
Nämä asiat tulivat mieleeni siksi, että postista ilmoitettin juuri sinne saapuneen parikin sapelia, mallia briquet, ranskalaisia Napoleonin ajan sivuaseita, joita ruvettiin aikanaan nimittämään samppanjasapeleiksi.
Itse asiassa myös tuo briquet, joka tarkoitti aikoinaan tulusrautaa, oli siis lempinimi. Lyhyt saperi tai siis sapeli muistutti sitä. Mutta miksipä tuo samppanja? Tätä brikettiähän käytettiin hakkaamiseen (ihmisten) ja leikkaamiseen (risukimppujen) eikä juomiseen.
Kun Napoleonin joukoilla oli syytä juhlaan, oli ehdottomasti juotava samppanjaa, mikäli mahdollista. Pulloja saatettiin tarvita tuhansia. Samppanjapullojen avaamiseen kehitettiin silloin erityinen konsti, joka oli nopea ja näyttävä: pullo asetettiin noin 45 asteen kulmaan ja sen kaulaa pitkin vedettiin sapelin, siis saperin terää, jolloin korkki poksahti auki ja lensi noin 4-6 metrin päähän.
Nyt pullo oli aukaistu tekniikalla, jonka nimenä oli ja on sabrer -ei siis sabler.
Voitiin kai sitten sanoa: champagne/la bouteille est sabrée, il faut en sabler, s’il vous plait! Pullo on sapeloitu, ei kun maistamaan, tehkeepä hyvin!
Mitäkö aion tehdä noilla sapeleillani?
Tiedä häntä, mutta jos isompia juhlia tulee, on aina hyvä olla niitä varten varusteet valmiina.
>...Tätä en ymmärrä vieläkään...
VastaaPoistaMinä nyt en ainakaa ymmärrä, mutta lunttasin tuolta:
https://maisons-champagne.com/en/houses/the-art-of-tasting/article/sabler-or-sabrer-champagne
Yllättävästi siinä on ollut juuri myös tuo nopea ryyppäys, heittäminen.
PoistaTotalitarismia on ajatusten automaatti josta poimitaan vastaus, vaikka puuttuu elämänmaku, yksilöiden omien aistien välittämät havainnot ja omat kokemukset jotka ovat astuneet kirjojen hybridiviisauksien sijaan ihmisyksilön ohjauskeskuksen sijaitessa korvien välissä, eikä haarojen välissä. Puhutaan ihmisluonteen paljastumisesta.
VastaaPoistaTämähän kuulostaa vakavalta ongelmalta. Mitä lienee odotettavissa?
PoistaJos vielä avaisit, miten tämä "korkea ajattelu" liittyy blogin aiheeseen.
PoistaPlatonin ihannevaltio, so. totalitarismin alkumuoto, jossa filosofit ajattelivat, sotilaat vastasivat turvapalveluista ja rahvas järjesti ruokaa, on toteutunut täällä sillä erolla että kollaboraattorit ajattelevat.
PoistaTämä täsmennyksenä, presidentin tekijä Marko Junkkarin tentattua HS-tv:ssä Paavo Väyrystä oliko se Platon vai sittenkin Aristoteles?
Poistakyllä näistä nettikeskusteluista jotain oppii. Junkkarikin luki ensin viikossa läpi koko Väyrysen tuotannon.
Pyöritettyään sorvia Ruotsissa vuosikymmenestä toiseen kollaboraattorit heittelevät kommentteja tänne päivästä toiseen.
Itsellä tuli mieleen tuosta tuo tohtorien miekka mitä käsittääkseni kai saisi kanniskella julkisestikkin jos niin kokisi tarvetta, mutta kuka sellaiseen tarvetta kokisi?
VastaaPoistaMuistanen kun ukko kertoi olleensa Helsingin keskustassa töissä vielä asentajana ja hällä tuli ruokatauko. Lähti sitten siitä syömään ja poliisi sitten tuli jossain kohdin juttelemaan. Ukolla oli jäänyt housuihin roikkumaan tuo veitsi millä leikataan villaa. (Sellainen 40cm pitkä). Keskustelun jälkeen kehottivat jättämään tuon veitsen työpisteelle, ei mukaan kaupungille.
Puolalainen ratsuväki kanniskeli szablaa, muistaakseni. Se muistutti kovasti shamsiria, itäisten maiden asetta. Mikä lie nimensä venäjällä? Suomessa taas jalkaväki tyytyi hukariin, britit nimittvät samaa vehjettä hangeriksi - paitsi laivaväki nimesi sen cutlas-nimelle.
VastaaPoistaRakkaalla lapsella on monta nimeä.
Yks Miäs
Ilman muuta. Kyllä se hukari oli laivastossakin, venäjäksi tesak.
PoistaSiis ruotsin huggare.Laivassa tarvittiin lyhyt asialla.
PoistaJa venäläinen perusmiekka esim. kasakoilla oli käydä shashka.
PoistaSiis käyrä. Tekoäly vaanii koko ajan ja iskee viime hetkellä, arvaamatta.
VastaaPoista"Kun Napoleonin joukoilla oli syytä juhlaan, oli ehdottomasti juotava samppanjaa, mikäli mahdollista. Pulloja saatettiin tarvita tuhansia. Samppanjapullojen avaamiseen kehitettiin silloin erityinen konsti, joka oli nopea ja näyttävä: pullo asetettiin noin 45 asteen kulmaan ja sen kaulaa pitkin vedettiin sapelin, siis saperin terää, jolloin korkki poksahti auki ja lensi noin 4-6 metrin päähän."
VastaaPoistaAina oppii uutta: olen tähän asti ollut luulossa, että sampanjapullon saperoiminen olisi tullut nimenomaan Venäjän yläkulmasta, erityisesti upseeristolta.
Viinin sijasta olisi kannattanut ottaa mukaan sotaretkelle suolaa tarvittava määrä ja vähän ylimääräistäkin. Kun punatauti tai muu ripaska iskee, niin elimistön suolatasapaino katoaa ja mikään ei pysy sisällä. Tuloksena heikkoutta ja kuolema.
PoistaEi oikeastaan korkki poksahtanut auki, vaan korkki lähti katkenneen pullonkaulan mukana. Niin että niitä nopeita ryyppyjä varten samppanja kyllä piti ensin kaataa lasiin.
PoistaMenee vähän sivuun, mutta mieleen nousee vain niin voimakkana Bondartshukin/Tolstoin Sota ja rauha, joskus varhaisessa nuoruudessa. Siinä kun upseerit ryyppäsivät (brutal) niin he viskasivat lasit alaoikealle, jossa pirstat vain lensivät. Todella hulttiomaista menoa, mutta vaikutti tehokkaasti nuoreen mieleen. Mistä tämä modelli? Haluttiinko korostaa hetken kertaallisuutta, ainutkertaisuutta, toveruudessa ja sodassa, vai mikä lienee etymologia?
VastaaPoistaOlen ymmärtänyt, että tuota tehtiin, jos malja juotiin juhlallisessa tilaisuudessa hallitsijalle tai sydämen naiselle. Idea oli kai se, että tuosta lasista ei juoda malja minkään vähempiarvoisena pidetyn kunniaksi. (Käytännössä tuosta tietenkin noudatettiin,..)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNoh, sirpaleet tuovat onnea...
VastaaPoistaTässä videolla korkataan samppanjapullo kuvaamallasi tavalla, alkaa n. 03.00:
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=5lVqw6EBvWk
Karjalassa sanottiin joskus tulen sytyttämistä tulitikuilla asapyilleen "pitskuksi". Onko san omaksuttu Venäjältä jossa tunnettiin tulusrauta "briquet". Tulee mieleen laukkuryssän eli kiertävän kauppiaan myyneen suomalaisille briguetin tai tulitikkuja.
VastaaPoistaTulitikku venäjäksi=spitshka.
Poista"Ruotsin kielihän se tässäkin on ollut harhaan johtajana. Olisiko palattava alkulähteille?"
VastaaPoistaMen snälla goda professorn, ska inte dessa gliringar mot hurriska språket nånsin upphöra? Sapeli-sanan kantamuoto on tullut jostakin idästä, saanut unkarin kielessä muodon "szablya", ja sieltä levinnyt ympäri kaunista Eurooppaamme. Saksaksi sanotaan "Sabel", puolaksi "szabla", tšekiksi "šavle", kroatiaksi ja sloveeniksi "sablja" ja italiaksi "sciabola". Ranskassakin käytettiin 1600-luvun alussa muotoa "sable", joka sitten lainautui ja juurtui espanjan kieleen. "Sabre" on Etymonlinen mukaan "alteration", joka kuitenkin on käytössä myös englannin ja portugalin kielissä. Hyödyllisiä ja hauskoja kieliähän ne molemmat ovat (kuten muutkin yllä mainitut kielet), mutta eihän meidän tarvitse omia kaikkia muukalaisten erikoisuuksia.
https://www.etymonline.com/word/sabre
https://en.wiktionary.org/wiki/szablya
https://www.wordreference.com/definition/sabr%C3%A9
http://etimologias.dechile.net/?sable
https://pl.wiktionary.org/wiki/szabla
Ja jos "sapeli" korvattaisiin "saperilla", niin pitäisikö Sapeli-Simosen nimeäkin muuttaa? Toisaalta, tietääkö enää kukaan kuka semmoinen äijä oli?
Puolalaisilla on muuten komeasti kalskahtava sanonta heidän ja unkarilaisten välisestä ystävyydestä. Siinäkin esiintyy sapeleita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Pole_and_Hungarian_brothers_be
Leikki leikkinä, Ruotsi on oikein mukava kieli.
Poista”Sableerausta”
VastaaPoistaRyssän Sableerausta.
Putin on Ryssän poliittinen nukke. Ryssälle kelpaa ystäväksi ainoastaan orja, esimerkiksi YYA-sopimuksen muodossa. Ei ole mikään ihme, että Suomessa sähkön hinta keikahti taannoin ylös oikein vittumaisesti. Suuri osa sähköstä tulee Suomeen Venäjältä, ja sehän nosti kuluttajille hintoja oikein vittumaisesti.
Ryssän vittumaisuus on ollut tiedossa jo useita vuosisatoja. Miksi Suomessa ei ole vieläkään omaa sähköä? Onko Suomi teknisesti typerä?
Ns. Putinin kansainväliset typeryydet ovat niin räikeitä, että Venäjällä on jo syntynyt ajatus siitä, että ns. Putin onkin nukke, jolle teknisesti voidaan antaa sekä aidon ulkomuodon, että äänenkäytön vibraatiot.
Putin on johtanut Venäjää/maailmaa bunkkeristaan jo pitkiä aikoja.
Voi suakin surkimusta --- varo ettet kuse housuus!
VastaaPoistaJoitakin vuosia sitten Venäjän propagandassa oli tapana väittää:
VastaaPoista"Есть Путин, есть Россия. Нет Путина, нет России." (Jos on Putin, on myös Venäjä. Jos ei ole Putinia, ei ole myöskään Venäjää.)
Mihin tämä henkilökultti (культ личности) voi johtaa? Saadakseen/ryövätäkseen lisää liksaa Venäjän/Putinin on saatava/valloitettava lisää alueita.
Onko Lisfrancin amputaatio tuttu? L oli yksi Napoleonin sotakirurgeista, sai nimensä historiaan mm sapelivammojen hoidon kehittämisestä.
VastaaPoistaMinulle tuntematon, mutta asiaan tutustumisesta saattaa tulla taas ajankohtaista.
Poista