maanantai 14. marraskuuta 2011

Se suuri rasismigallup


Se suuri rasismigallup

Modernin länsimaisen yhteiskunnan peruspilareihin kuuluu käsitys siitä, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. On korostettava, ettei tämä ajatus suinkaan ole kaikkialla maailmassa hyväksytty saati ylivoimaisen enemmistön kannattama. Helsingin Sanomien marraskuussa julkistaman gallupin mukaan suomalaisista kuitenkin oli tätä mieltä lähes jokainen. Vain kaksi prosenttia oli asiasta täysin eri mieltä ja toiset kaksi prosenttia osittain eri mieltä. Valtava enemmistö oli myös sitä mieltä, että kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti riippumatta heidän taustastaan. Kokonaan eri mieltä asiasta oli kaksi prosenttia ja osittain eri mieltä seitsemän prosenttia. Tutkimus ei näytä selvittäneen, missä määrin nuo erimieliset kannattivat niin sanottua positiivista syrjintää ja missä määrin jotakin muuta epätasa-arvoisuutta. Joka tapauksessa heidän lukumääränsä oli niin pieni, että sen edelleen pienentäminen lienee äärimmäisen vaikea poliittisen vapauden vallitessa. Sadan prosentin yksimielisyydet eivät ole koskaan olleet mahdollisia muualla kuin totalitaarisissa maissa ja sielläkin saattaa numeroiden takana piillä toisenlainen totuus.
Isänpäivän aattona oli joka tapauksessa huojentavaa lukea tutkimusta, jonka sanoma oli niin yksiselitteisen selkeä: suomalaiset kannattavat miltei täysin yksimielisesti kaikkien ihmisten samanarvoisuuden periaatetta ja edellyttävät, että näitä kohdellaan tasavertaisesti taustasta riippumatta. Tämä on suuri kulttuurinen pääoma, josta voimme olla ylpeitä. Mielihyväni ja tietty kansallinen ylpeyteni kasvoi entisestään, kun katsoin graafeja, jotka kuvasivat suomalaisten suhtautumista eräisiin kansallisuuksiin, joihin nähden asenteet olivat kielteisimmät. Kuten olin arvellutkin, suhtautuminen venäläisiin ei suinkaan ollut erityisen kielteistä, päinvastoin kuin eräät aiemmat kyselyt olivat kuulemma osoittaneet. Itse asiassa venäläisiin suhtautui ”erittäin myönteisesti” seitsemäntoista prosenttia kansasta ja ”melko myönteisesti” kolmekymmentäneljä prosenttia. Kaikkiaan siis erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvia oli yli puolet. Erittäin kielteisesti sen sijaan suhtautui kolme prosenttia ja melko kielteisesti yksitoista prosenttia. Kolmekymmentäkaksi prosenttia ei tuntenut tarvetta suhtautua enempää myönteisesti kuin kielteisestikään, mitä voinee pitää modernissa yhteiskunnassa normaalina asenteena. Tulos osoitti siis yksiselitteisesti, että enemmistön suhtautuminen venäläisiin on myönteistä ja että kielteisesti suhtautuvat muodostavat pienen vähemmistön. Sangen samanlainen oli tilanne muidenkin suurinta kielteisyyttä nauttivien ryhmien kohdalla. Sieluni silmillä näin jo, miten suomalaisten rasismista ja muukalaisvihasta puhuneet joutuivat julkisesti tunnustamaan haukkuneensa väärää puuta ja ehkä jopa pyytämään anteeksi niitä epäluuloja, joita oli surutta heitelty erilaisten poliittisesti epäkorrektien tahojen niskaan.
Olin todella hämmästynyt huomatessani, että toimittajan tulkinta gallupista oli täysin päinvastainen. Hänen tulkinnassaan ei perustavaa laatua olevilla arvoväittämillä ollut mitään sijaa. Sen sijaan keskityttiin niihin mielikuviin, jotka ihmisillä oli omasta tai muiden ”rasistisuudesta”. Kysyttäessä ilmoitti peräti kaksi prosenttia tunnistavansa itsessään paljon rasistisia piirteitä ja kaksitoista prosenttia ”melko paljon”. Viisikymmentäseitsemän prosenttia ei nähnyt niitä ”juurikaan” ja kaksikymmentäseitsemän prosenttia ei ”käytännössä lainkaan”. Kysymyksen sanamuoto näyttää siis joka tapauksessa kaikkein antirasistisimmankin vaihtoehdon kohdalla varanneen tilaa jonkinlaisille, kenties alitajuisille salarasismin oireille. Joka tapauksessa siis jotkut vastaajat myönsivät asenteidensa olevan hiukan erilaisia kuin heidän lähes yksimielisesti kannattamansa yhdenvertaisuuden periaatteet olisivat edellyttäneet. Kukapa meistä olisi täydellinen, jos rehellisenä pysyy. Muissa ihmisissä (”maassamme”) sen sijaan arveltiin rasismia olevan paljon (6%) tai melko paljon (60%). Kuten tutkija Magdalena Jaakkola totesi, tämä voidaan kenties tulkita siten, että ollaan pahoillaan yleiseksi oletetusta ilmiöstä, jota pidetään surullisena. Tuo oletushan siis mitä ilmeisimmin on virheellinen.
Joka tapauksessa alkeellisinkin logiikka kieltää tekemästä päätelmiä suomalaisten rasistisuudesta sen perusteella, miten yleiseksi ilmiö kuvitellaan ja sivuuttaen samalla kokonaan varsinaiiset arvostuksia koskevat vastaukset. Helsingin Sanomien toimittaja oli asiasta toista mieltä, ja teki tästä koko tutkimuksen päätuloksen.
Miksi näin tehtiin, käy selville toisesta pääotsikosta. Pahe keskittyy perussuomalaisiin, joista 58 prosenttia pitää islamia uhkana. Tuota puoluetta äänestäneistä myös 36% ajattelee, että ”on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut”. Lienee pakko tehdä se johtopäätös, että tällaiset vastaukset heijastavat lehden ja toimittajan mielestä nimenomaan rasismia. Tämä on kuitenkin asiaton johtopäätös, non sequitur, sanoisi latinisti. Kansojen väliset älykkyyserot on todettu tutkimuksissa yksiselitteisesti. Vain se, missä määrin tulokset selittyvät geneettisesti ja missä määrin muista tekijöistä, on epäselvää. Rasismin kanssa käsitykset varmaan korreloivat, mutta tulosten torjuminen suoralta kädeltä mahdottomina on ennen muuta osoitus informaation torjunnasta. Se taas on eräs tyhmyyden ilmenemismuoto, mitä toki saattavat siivittää hyvät tarkoitukset. Myöskään käsitykset islamista uhkana eivät liity rasismiin, vaan ihmisten odotuksiin, jotka taas perustuvat viime kädessä kokemukseen, useimmiten tuskin henkilökohtaiseen, mutta se ei ole tässä olennaista.
Kun tämä tutkimus, jonka tulokset noteerattiin uskomattoman tarkoitushakuisesti, sai palvella argumenttina suomalaisten rasistisuudesta, on pakko kysyä, millaiset tulokset olisivat toimittajan ja tulkitsijoiden mielestä ansainneet arvosanan ”hyvä” tai ”erinomainen”. Miten yksimielisesti vastaajien pitäisi kehua omaa ja kansansa hyveellisyyttä, että vältyttäisiin leimaamasta koko kansaa ”rasistiseksi”? Eikö pluralistisessa yhteiskunnassa ole väistämättä mielipide-eroavuuksia ja jopa harhaisiakin käsityksiä muiden mielipiteistä? Eikö riitä, jos valtava enemmistö tunnustaa modernin moniarvoisen yhteiskunnan keskeiset pelisäännöt ja arvot? Miten voidaan vaatia ihmisiä suhtautumaan myönteisesti sellaisiin liikkeisiin, kuin islam, jonka piirissä saarnataan rasistista vihaa ja terrori-iskujen oikeutusta? Mikäli tästä syntyy huono maine, ei asiaa kannata ihmetellä. Maine täytyy aina ansaita. Vapaassa yhteiskunnassa sitä ei voida ylhäältä käsin määrätä.



17 kommenttia:

  1. Gallup kuvaa vain sitä, mitä ihmisten odotetaan sanovan, ei sitä, mitä he ajattelevat. Vastaavasti gallup kertoo aivopesusta yhteiskunnassamme. Meille syötetään tunnepohjaisia tai idealistisia käsitteitä, jotka eivät perustu todellisuuteen. Ihmisten samanarvoisuus on mahdottomuus, koska lähtökohdat ovat jokaiselle eri, olemme luonnostamme eriarvoisia. Tämä on vain tunnustettava tosiasiana, eikä maalailla ihanteita. Tasa-arvoisuus voi koskea vain samanarvoisuutta oikeuden edessä ja yhteiskunnan jäseninä. Jo pelkkä kansalaisuus, syntymäpaikka, sosiaalinen status, fyysiset tai henkiset ominaisuudet asettavat meidät eriarvoisiksi.
    Länsimäinen yhteiskunta ajaa itsensä umpikujaan nostamalla yksilönoikeudet ja -vapaudet ryhmäetujen edelle. Koko palapeli hajoaa hedonismintavoitteluumme, itsekkyytemme kasvaessa ryhmän etuja koskevia altruistisia tavoitteia suuremmaksi. Kun yhteiskuntaamme yhdessäpitävä koheesio katoaa, on seurauksena sen hajoaminen, pahimmassa tapauksessa sisällissota, anarkia tai diktatuuri. Tai sitten koheesio haetaan toisesta vahvemmasta kulttuurista tai se ottaa yliotteen. Ihminen tarvitsee sitoutumista johonkin sosiaaliseen viiteryhmään, sitä ei voida poistaa. Tekeekö johonkin ryhmään kuuluminen ihmisestä sitten rasistin?
    Ei voida odottaa, etteikö ihminen pitäisi omaa ryhmäänsä muita parempana. On luonnollista, että sitoutuminen, ryhmän arvostus ja altruismi kulkevat käsi kädessä. On väärin kieltää ihmiseltä hänen omat tunteensa. Tällä taas ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa, vaan se on luontaista.
    Jos tekisimme tuon HS:n gallupin toiselta pohjalta, esim. kenet päästäisit kotiisi, jos joku tuntematon pyrkii sisään. Väittäisin, että suurin osa ihmisistä ei päästäisi Jehovan todistajaa, romania, arabia, mustaa tai edes venäläistä kotiinsa. Ei ehkä toista suomalaistakaan. Onko tämä rasismia tai muukalaisvihaa? Emmekö jo tässä aseta oman ryhmämme jäsenet/sukulaisemme eriarvoiseen asemaan muihin nähden?

    Jauri Varvikko

    VastaaPoista
  2. Täytyy kunnioittaa Vihavaista rohkeudesta ja objektiivisyydestä. Kummastakin näyttää olevan varsinkin ns. sivistyneistön piirissä puutetta. Voin kuvitella, että Vihavainen saattaa itsekin päätyä nimitetyksi rasistiksi, ainakin joidenkin viiteryhmäänsä kuuluvien toimesta.

    VastaaPoista
  3. todella osuva ja tärkeä!

    VastaaPoista
  4. Jospa Vihavainen lähettäisi juttunsa Hesariin?
    Voihan olla, että se saisi jopa tilaa jossain sivummalla...

    VastaaPoista
  5. Hyvä kirjoitus. Luettavutta voisi lisätä kappalejaolla ja esim. väliotsikoilla.

    Asiasta olen samaa mieltä. Välillä tuntuu että haluavatko päättäjämme ihan tahallaan lietsoa negatiivista ilmapiiriä ja väenväkisin synnyttää rasismia ajamalla ihmisiä vastakkain.

    Siihenhän tuollainen ylhäältäpäin tuleva syyllistäminen johtaa. Vähän sama tilanne, kuin että vanhemmat syyllistäisivät toista lasta toisen kiusaamisesta vaikka tällaista kiusaamista ei oikeasti tapahtuisi.

    Tottakai se tuntuu syyllistämisen kohteesta epäoikeudenmukaiselta ja pahalta ja voi pitkittyessään johtaa siihen että tämä syyllistetty alkaa oikeasti kiusaamaan sitä toista lasta purkaakseen pahaa oloa mitä vanhemmat hänelle tuottavat.

    VastaaPoista
  6. Vihavainen on taas vinhassa vireessä! Olen toisen anonyymin kanssa samaa mieltä: tässä olisi hieno vastine HS:n surkealle rasismigallup -analyysille.

    VastaaPoista
  7. Miksi teitä Vihavaisia ei ole Suomessa useampia!Kirjoituksen johtopäätökset ovat mielestäni erittäin osuvat.Venäläisistä voisi todeta.Heidän kulttuurinsa on niin lähellä omaamme,että heidän läsnäolonsa täällä ei liene kovinkaan monelle suuri ongelma.Siis ainakaan niille,jotka heidän kanssaan oikeasti ovat jossain tekemisissä.Kulttuurieroistahan viime kädessä on kuitenkin kysymys,eli siitä integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan.Venäjä on kuitenkin pohjimmiltaan sivistysvaltio,jossa yleiset käytöstavat ovat pääpiirteiltään lähellä omiamme.Tämä on oma tulkintani.Korjaa,jos olen väärässä.

    VastaaPoista
  8. Jokainen ihminen on laulun arvoinen

    Tällaisten Helsingin Sanomien tekemien tutkimusten tarkoitus tietenkin on hyvä. Lähtökohtana on se, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja yhtä arvokkaita.

    Näin onkin. Syntyessään ihmiset ovat kaikki samanarvoisia, kukaan ei ole heikompi tai parempi muita.

    Ihmisistä tulee vuosien kuluessa omanlaisensa. Vaikka kaikilla on vaaleissa yksi ääni, eivät ihmiset omien tekojensa takia enää ole samanarvoisia. Omat teot ovat usein kulttuurisidonnaisia.

    Voimmeko ihan pokkana sanoa, että pedofiili, raiskaaja, monen ihmisen murhaaja, varas, väkivaltaa käyttävä ihminen, kaikki ovat samanarvoisia niiden kanssa, jotka joutuvat näiden ihmisten uhreiksi. Ovatko tyttöjen silpojat samanarvoisia kuin he, jotka eivät lapsiaan silvo. Jos ovat, hyväksymmekö pikkutyttöjen silpomisen.

    On kohtuutonta vaatia, että kaikkiin ihmisiin suhtaudutaan täysin samalla tavalla. Tietenkään useakaan samasta kulttuuritaustasta tuleva raiskaaja ei tarkoita, että kaikki saman viiteryhmän omaavat raiskaisivat. Yhtä lailla totta on, että tietyissä paikoissa maailmaa naisten asema ei ole yhtä tasa-arvoinen kuin Suomessa. Tämä suhtautuminen naisiin ei muutu sillä, että matkustetaan lentokoneella Suomeen.

    Sanoo Tasavallan Presidentti Tarja Halonen mitä tahansa moitittavaa tällaisista ajatuksista, en niitä mahtikäskystä muuta. Kun presidentti käy ulkomailla, hän kulkee turvasaattueessa ja hänelle näytetään kaikki parhain päin. Presidentillä ei ole enää tuntumaa siihen arkeen, mistä hän suomalaisia moittii.

    VastaaPoista
  9. Kiitos,
    hyviä pointteja! En kyllä usko, että Hesari julkaisisi. Siellä pyritään selvästi ohjaamaan yleistä mielipidettä ja sitä luomaan, mutta ehkäpä yleisöä aliarvioidaan.

    VastaaPoista
  10. Joskus kuulee sanottavan, että kansalla on sellaiset johtajat, kuin se ansaitsee. Varmaankin se on totta, mutta paradoksaalista kyllä, päinvastainenkin on totta: sellainen kansa millaiset johtajat.
    Paljolti riippuu poliitikoista rohkaisevatko he kussakin ihmisessä olevaa hyvää vai pahaa.
    -vapaasti Vaclav Havelia lainaten

    VastaaPoista
  11. Pauli,
    "Syntyessään ihmiset ovat kaikki samanarvoisia, kukaan ei ole heikompi tai parempi muita."
    Onko näin todellisuudessa? On aivan selvää, että jos ihminen syntyy kymmenentenä lapsena köyhään ylikansoitettuun afrikkalaiskylään, ei hänen arvonsa ole sama kuin suomalaiseen hyvinvointiperheeseen syntyvän esikoisen. Ei kyse ole siitä, ettemmekö haluaisi antaa samaa ihmisarvoa, vaan siitä, että lähtökohdat määräävät. Jo sillä, syntyykö tyhjäpäisenä Lieksaan maatilalle vai tyhjäpäisenä suomalais-ruotsalaiseen älykköperheeseen Kauniaisissa, on iso ero.
    Jos ajattelemme pelkkiä fyysisiä olentoja, niin tietenkin heidän "arvonsa" on sama, henki on yhtä kallis kummallekin. Mutta todellisuudessa asetamme ihmisten uhraukset ja panostukset eri asteikoille. Millä periaatteella muuten esim. Jeesuksesta olisi tullut suuri? Ei kai kuninkaan pojan hengen antaminen voi olla arvona suurempi kuin köyhimmmän talonpojan pojan uhraaminen? Miksi siis Jumalan ainoan pojan uhraus on niin merkittävä?
    Luulisin, että joudumme tätä julmaa asiaa kyselemään itseltämme vielä useaan otteeseen tulevaisuudessa, jos ja kun maapallon kyky elättää yhdeksää miljardia ihmistä tulee mahdottomaksi.

    VastaaPoista
  12. Muuten hyvä juttu paitsi tämä sionistisen valtamedian propagandan syöttämä Islam negatiivisuus.
    Minulla ei ainakaan ole ollut heidän kanssaan ongelmia livena tai esim facebook:ssa. Ovat jopa yllättävän ystävällisiä varsinkin netissä.

    VastaaPoista
  13. "Välillä tuntuu että haluavatko päättäjämme ihan tahallaan lietsoa negatiivista ilmapiiriä ja väenväkisin synnyttää rasismia ajamalla ihmisiä vastakkain.
    Siihenhän tuollainen ylhäältäpäin tuleva syyllistäminen johtaa. Vähän sama tilanne, kuin että vanhemmat syyllistäisivät toista lasta toisen kiusaamisesta vaikka tällaista kiusaamista ei oikeasti tapahtuisi.
    Tottakai se tuntuu syyllistämisen kohteesta epäoikeudenmukaiselta ja pahalta ja voi pitkittyessään johtaa siihen että tämä syyllistetty alkaa oikeasti kiusaamaan sitä toista lasta purkaakseen pahaa oloa mitä vanhemmat hänelle tuottavat."

    Eikös tällälogiikalla aivan sama ilmiö seuraa tavasta puhua romaneista, maahanmuuttajista tai vaikkapa islamilaisista negatiiviseen, syyllistävään sävyyn? Jos jatkuvasti syytetään potentiaaliseksi puskaraiskaajaksi, pedofiiliksi, pomminräjäyttäjäksi, työhaluttomaksi sosiaalipummiksi jne., mistä motivaatio taistella näitä leimoja vastaan?

    VastaaPoista
  14. Tahallisena ihmisryhmien välisenä vastakkainasetteluna voitaisiin pitää jo lähtökohtaista ajatusta siitä, että tietyltä, "integraatiokelvottoman kulttuurin" alueelta tuleva maahanmuuttaja on "Lännen upottaja", kulttuurimme ja yhteiskuntarauhamme uhka, "ihmissaasta".

    VastaaPoista
  15. Jauri: miten Jeesus, Jumalan Pojaksi nimitetty, itse suhtautui ihmisarvoon? Kuka oli hänen silmissään arvokas, kuka vähempiarvoinen? Miten Jeesus toimi tilanteissa, jossa resursseista näytti olevan pulaa?

    Jos luotamme siihen, että ruokaa ja resursseja riittää kaikille jokaisen jakaessa omastaan, emme kuole nälkään. Kuka sanoikaan maapallon riittävän tyydyttämään kaikkien tarpeet, muttei harvojen ahneutta?

    "Kun päivä alkoi kallistua iltaan, Jeesuksen kaksitoista opetuslasta tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Lähetä ihmiset pois, että he menisivät lähiseudun kyliin ja taloihin ja hankkisivat sieltä yösijan ja ruokaa. Tämä on aivan asumatonta seutua." 13 "Antakaa te heille syötävää", sanoi Jeesus. He vastasivat: "Ei meillä ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa -- vai menemmekö ostamaan ruokaa koko tälle joukolle?" 14 Siellä näet oli noin viisituhatta miestä. Jeesus sanoi opetuslapsille: "Pankaa heidät istumaan aterialle viidenkymmenen hengen ryhmiin." 15 He tekivät niin ja järjestivät kaikki aterioimaan. 16 Sitten Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui niistä kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen kansalle tarjottaviksi. 17 Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin kaksitoista korillista."

    VastaaPoista
  16. Vihavaine, kirjoitit: "Miten voidaan vaatia ihmisiä suhtautumaan myönteisesti sellaisiin liikkeisiin, kuin islam, jonka piirissä saarnataan rasistista vihaa ja terrori-iskujen oikeutusta? Mikäli tästä syntyy huono maine, ei asiaa kannata ihmetellä. Maine täytyy aina ansaita. Vapaassa yhteiskunnassa sitä ei voida ylhäältä käsin määrätä."

    Millä oikeutuksella ja ennen kaikkea, millä kulttuurin/islamtuntemuksella, millä mediakritiikillä oletetaan, että islamin nykyinen "maine" länsimaissa olisi millään muotoa kattavaan tai objektiivisuutta tavoittelevaan journalismiin perustuva? Mistä lähtien lehdistöä ovat kiinnostaneet islamilaiseen kulttuuriin tai tavallisten ihmisten arkeen liittyvät asiat? Kuinka moni suomalainen on koskaan käynyt islaminuskoisen kotona?

    Rasistista vihaa löytynee jokaikisestä maailman kolkasta. On kuitenkin täysin valheellista ja älyllisesti epärehellistä väittää, että rasistinen viha olisi jotenkin erityisen leimallista islamille uskontona tai kulttuurina. Timo, annat kirjoituksessa ymmärtää negatiivisen suhtautumisen islamiin olevan täysin normaalia ja hyväksyttävää siitä syystä, että islamilaisissa maissa esiintyy terrorismia, joista jatkuvasti uutisoidaan länsimaisessa mediassa. Ymmärrettävää se on, muttei hyväksyttävää. Oletko tullut miettineeksi, mistä johtuu että esimerkiksi Pohjois-Afrikan (islamilaisiksi luetut)maat sijoittuvat esimerkiksi henkirikostilastojen kansainvälisissä vertailuissa sinne nuhteettomimpien osastoon (Suomenkin alapuolelle)?

    Näetkö, että syy voisi löytyä sikäläisestä kulttuurista ja uskonnosta, jossa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa kuten kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa?

    Oletettavasti tiedät myös, ettei islamistiterroristien Euroopassa viimevuosikymmenten aikana toteuttamat terrori-iskut tilastollisesti nouse korkeammalle kuin äärioikeistonkaan (ennen Breivikiä ja Döner-murhia). Länsimaiset, nationalistiset separatistiryhmät ovat terrori-iskujen kärkikaartia iskujen määrän ja uhrien määrän suhteen, kakkossijalle yltää äärivasemmisto.

    Ääri-islamin tai poliittisen islamismin "innoittamat", väkivaltaan kilahtaneet nuoret eivät toisin sanoen ole tilastollisesti esimerkiksi kristittyihin perheisiin syntyneiden, äärioikeistolaisten, äärivasemmistolaisten tai separatististen aatteiden "innoittamia", väkivaltaan kilahtaneita nuoria merkittävämpi uhka länsimaissa.

    VastaaPoista
  17. Parahin anonyymi. Vanha zen-buddhistinen viisaus toteaa, että maailman pimeyttä valittava ihminen elää itsensä varjossa. Kannattaisi yrittää lukea, mitä kirjoitetaan, eikä tehdä omia päätelmiäs "ihmissaastoista" tai muusta vastaavasta. Islamista kiinnostuneille kannattaa suositella koraanin lukemista, se on pelkkää jumalan sanaa ilman turhia viisasteluja ja jokaisen muslimin on tämä myönnettävä. Mikäli tähän maahan ei halua merkittävää islamilaista vähemmistöä, riittää prusteeksi terve järki ja muiden Euroopan maiden kokemus. Ihmisten suurempi tai pienempi sympaattisuus saati terrorin uhrien tähänastiset tilastot eivät tosiaankaan ole tässä olennaisia.Oletko tullut tätä miettineeksi?

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.