lauantai 18. heinäkuuta 2026

Historian perspektiivejä

 

ISOVIHA SAVOSSA

Seminaari ja demonstraatio

Sulkavan Soutupaviljonki (Soutustadion) 5.9.2026

     Isoviha (ruots. Den Stora Ofreden, ven. Velikoje liholetije) on Suomen kansallisessa muistissa kasvanut kaikkein pahimman kansallisen onnettomuuden symboliksi.

     Siihen yhdistetään usein niin suuret nälkävuodet, rutto, suuri miesten ja hevosten otto oman armeijan tarpeisiin, sotakuolemat ja sotavankeus, venäläisten joukkojen tekemät hävitykset ja ihmisryöstöt orjiksi idän markkinoille, kuin sadistiset joukkomurhat ja jopa tahallinen yritys hävittää suomalaiset sukupuuttoon.

     Kaikkea tätä tapahtui, tuota sukupuuttoon hävittämistä lukuun ottamatta. Suomen väkiluku väheni vuosien 1695-1721 välisenä aikana kolmanneksella ja sodan jälkeen oli maassa kolmea naista kohti vain yksi mies. Katastrofi oli siis kansamme historiassa ainutlaatuinen, mitä ei paremmaksi tee se, että Virossa tuho oli vieläkin suurempi.

    Varsinainen isoviha, jota aikanaan kutsuttiin ”venäläisen ylivallan ajaksi” kesti kuitenkin vain vuodesta 1713 vuoteen 1721. Sen kauhut etenkin alkuaikoina olivat raja-alueiden ulkopuolella ennen kokemattomia, mutta väestön väheneminen johtui kuitenkin ennen muuta nälkävuosista, joista tuhoisimmat olivat suuret kuolonvuodet 1695-1697. Nimenomaan silloin kuoli jopa kolmannes suomalaisista. Nälkävuosia tuli kyllä vielä 1700-luvun puolellakin.

    Tämä on valtava määrä, mutta Virossa menetysten on arveltu Suuren Pohjan sodan vuosina olleen jopa 55-75 prosenttia. Lähdeaineiston puutteiden takia luvut ovat hyvin epätarkkoja. Suomen historiassa tämä 1600-luvun lopulta Uudenkaupungin rauhaan ulottuva periodi on myös vertaansa vailla.

     Historiansa aikana Suomi on ollut miehitysvallan alaisena itse asiassa vain kaksi kertaa: isonvihan (1713-1721) ja pikkuvihan (1741-1743) aikana. Näiltä ajoilta on jäänyt valtavasti dokumentteja, joita tutkijat ovat systemaattisesti tutkineet osittain vasta aivan viime vuosina.

     Millaista isovihan aika kaiken kaikkiaan oli luonteeltaan? Missä määrin ja missä oli mahdollista välttyä miehittäjän mielivallalta? Miten hallinto poikkesi ruotsalaisesta? Miten kansa suhtautui miehittäjään? Missä määrin normaalia järjestystä ja laillisuutta kyettiin ylläpitämään? Missä miehittäjä terrorisoi väestöä eniten ja mitä se merkitsi väestölle? Miten maamme eri osat selviytyivät toisiinsa verrattuna?

     Isoviha on viime aikoina ollut Pohjanmaalla teemana oopperalle ja vuonna 2015 siitä on tehty dokumenttielokuva. 2000-luvulla perustutkimusta siitä ovat tehneet muun ennen muuta Christer Kuvaja,  Antti Kujala, Kustaa H.J. Vilkuna, Teemu Keskisarja, Asko Mielonen, Jyrki Paaskoski ja eräät muutkin.

     Kujala ja Vilkuna eivät valitettavasti päässeet seminaariin mukaan, mutta muut tämän aihepiirin parhaat tuntijat ovat siis mukana Sulkavan Soutupaviljongissa (Soutustadion) 5.9.2026 pidettävässä seminaarissa, joka päättyy suuren Pohjan sodan (1700-1721) karoliiniarmeijan eli Ruotsin valtakunnan armeijan taistelutapojen esittelyyn.

     Se oli uskomattoman raakaa ja tuhoisaa aikaa, jolloin ihmisarvo poljettiin lokaan ja ihmisiä ja eläimiä surmattiin tulella ja miekalla tuhansittain.

     Se kuuluu joka tapauksessa meidänkin menneisyyteemme eikä se siitä parane, ellei sitä tunneta. Päinvastoin. Se, joka ei menneitä tunne, ei nykyisiäkään ymmärrä.

      Tervetuloa Sulkavan Soutupaviljonkiin 5.9.2026. Kahvitarjoilu alkaa jo klo 9.30 ja itse seminaari klo 10.00. Lounas on klo 14-15 ja karoliiniarmeijan demonstraatio klo 15-16 välisenä aikana.

     Merkitkää ajat muistiin! Seminaarista tullaan vielä tiedottamaan useaan kertaan, mutta kannattaa varmistaa, ettei varaa samaksi päiväksi mitään muuta puuhaa. Isoviha Savossa ja siinä luvussa myös Sulkavalla on teema, jota tunnetaan hyvin heikosti.

     Tykkipursiyhdistys ry, joka tilaisuuden järjestää, pyrkii paikkaamaan tätäkin aukkoa historiatietoisuudessamme ja nostamaan samalla myös esille Sulkavan profiilia historiapitäjänä, jossa paikallinen menneisyys on tuttua ja asukkaiden arvostamaa.

Aiheesta enemmän myös osoitteissa:

Tykkipursiyhdistys: Turun rauhan raja 1743-1812

ja

(2) Tykkipursi ry | Facebook

 

1 kommentti:

  1. Terhomatti Hämeenkorpi18. heinäkuuta 2026 klo 16.43

    Enempi kuin mielelläni tulisin, mutta oman heikon kuntoni ja vaimoni vielä heikomman takia jätän tulematta, schade ! Toivon, että ko. seminaarista saamme vielä monesti lukea, kiitos jo etukäteen !

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.