Talakkuna ja tirripaisti
Opiskeluaikoina asuin
alivuokralaisasunnossa, jossa ei ollut liiemmälti ruuanlaittomahdollisuuksia.
Kuitenkin oli mahdollista keittää hernekeittoa sähköpannussa ja siinä myös
syntyi nopeasti savolainen talakkuna.
Kyseessähän on ohra, joka on ensin
keitetty ja sitten paistettu, todellinen pikaruoka, joka valmistuu jauhoista
riippuen jopa sekunneissa. Jauhot imevät yllättävän paljon vettä, mikä on
otettava huomioon. Jauhojen on oltava myös savolaistyylisiä, hämäläisistä
talkkunajauhoista syntyy vain liisteriä muistuttava sotku.
Talakkuna on herkkua, joka vaatii
kaverikseen joko voita tai tirripaistia. Karjalanpaistikaan ei oikein sovi.
Voita taas tuppaa menemään tuhottomasti, talakkuna kun himoitsee rasvaa.
Perinteinen tirripaisti on hyvä
ratkaisu. Tässä ohje kaikessa simppeliydessään:
Tirripaisti,
ainekset n.3- 4 annokseen
300 g. rasvaista sian sivua
(luxusversio: kylmäsavustettua Tallinnan Raatihuoneentorilta).
2 sipulia
hyppysellinen murskattua
valkopippuria
reilusti suolaa.
Valmistus:
-siankylki leikellään n. 1x4 cm
palasiksi ja paistellaan uunivuokassa, sekaan voi panna myös vähän voita ja
vaikkapa öljyä.
-sipuli kuullotetaan ja sekoitetaan
lihaan
-päälle kaadetaan muutama dl vettä
ja annetaan hautua hiljaisella tulella noin 1-1,5 tuntia.
Talakkuna:
1,5 dl Savolaisia talakkunajauhoja
(markkinoilla näyttää olevan nyt tätä tavaraa niukasti, onko kypsymässä jo
yleissavolainen hätätila?). Rantalaisen talakkuna kyllä käy, vaikka onkin
karkeampaa kuin perinteinen talakkunajauho ja vaatii n. 15 minuutin
hauduttamisen.
4 dl vettä
Suola jätetään pois, koska sitä on
riittävästi jo tirripaistissa.
Nauttiminen:
Tämä Rantalaisen talakkuna ei
oikein sovi ns. kopratalakkunaksi ja on mielellään syötävä lautaselta esim.
lusikalla. Sen päälle pannaan reilusti tirripaistia ja jos saatavilla on hyvää
voita (ns. kartanovoi on parasta, myös kirnuvoi on parempaa kuin se yleisin
bulkkitavara), niin mikäpä ettei vielä sitäkin.
Kuten sanottu, tirripaistin lisänä
ei voita sinänsä tarvita, mutta jos tavoitteena on ns. gourmet-taso, kruunaa
kimpale sitä vielä tämänkin yhdistelmän. Ja ainahan voi talakkunan särpimenä
käyttää myös pelkkää voita.
Suonet tukkoon tällä menetelmällä? Ehei, kannustan syömään kuten aasialaiset: kevyen terveellistä ja kasvispitoista, ja säästytään monelta vaivalta.
VastaaPoistaNo mutta talkkunahan (tai siis savolaesittain tietennii talakkuna) juurikin on kasvisruokaa. Kuitupitoista, jne. Ja varsinkin se savolaisversio jopa oikein hyvää, tuolloin tällöin nautittuna. Voisilmän se toki mielellään kaverikseen vaatii, vaikkei sitä tietenkään kannata annokseensa ylenmäärin holvata (määrä tekee myrkyn). Juotavaksi vaikkapa lasi kylmää maitoa. Tirripaistia, tai suutarinpaistia, ei olekaan tullut aikoihin syötyä, oikein hyviä ne nekin, sopivina annoksina nautittuna. No, ehkäpä joulunpyhinä ehtisi kokkailla vaikka...
Poista-J.Edgar-
Meillä kotona Saarijärvellä tehtiin usein Tirripaistia ja talkkunaakin isovanhemmat söi. Pappa oli kotoisin Varpaisjärveltä. En tiedä, että onko se Keski-Suomessa yleinen herkku, mutta Pohjanmaalta kotoisin olevat kaverini eivät sitä tunne ainakaan sillä nimellä.
VastaaPoistaJos nyt mennään gourmet esihistoriaan, niin miten olisi, tämän kylkeen vehnä/ruis-paahteinen korvikekahvi?
VastaaPoistaHienoa! Vihdoin valoa synkkään aikaan.
VastaaPoistaNimim. Syökäämme ja juoksamme, koska huomenna meidän on kuoltava.
Eikös talakkunajauhot olleet yleensä myös savustettu jonkin verran?
VastaaPoista