Toivotuksia

 

Onnitteluja

 

Onnellisuus on nykypäivän maailmassa keskeisen merkittävä asia. Jo valistuksen aikana ruvettiin ajattelemaan, että ihmisen luonnollisena tehtävänä ja pyrkimyksenä tässä maailmassa on onnen tavoittelu. Se kirjattiin jopa Yhdysvaltojen perustuslakiin.

Ajatus oli sinänsä vallankumouksellinen ja rationaalinen. Vanhan komennon aikana se oli kapinallinen ja röyhkeä. Kuka olisi muka sanonut, että ihmisen pitää olla onnellinen? Sen sijaan hänellä oli kyllä lupa tavoitella ikuista autuutta, minkä saavuttamiseen epäilemättä liittyi monia velvollisuuksia.

Mitä onnellisuus sitä paitsi oli? Jo muinaisessa Kreikassa asiasta kiisteltiin, eikä suinkaan päädytty yksimielisesti siihen, että se merkitsisi halujen tyydyttämistä. Sen sijaan hyve, kykyjen kehittäminen ja piilevien mahdollisuuksien toteuttaminen oli jo parempi idea.(vrt. Vihavainen: Haun onni tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com)).

Toki kaiken maallisen hyvän kasautuminen ihmiselle sai hänet useinkin luulemaan itseään onnelliseksi. Näinhän tapahtui Lyydian kuninkaalle Kroisokselle, joka sitten sai kantapään kautta oppia elämän totuuksia (vrt. Vihavainen: Haun kroisos tulokset (timo-vihavainen.blogspot.com) ).

Onnea on usein pohdiskeltu  varsin perusteellisesti ja itsellänikin on paksu kirja nimeltä Happiness.  A History. Otsikko on hyvin mielenkiintoinen, mutta olen unohtanut aloittaa sen lukemisen. Asia pitänee korjata. Mutta eipä tässä enempää itse onnellisuuden problematiikasta ja sen historiasta.

Joka tapauksessa ihmisillä on kauniina tapana toivotella toisilleen onnea. Se tehdään eri kielissä hieman erilaisia termejä käyttäen, mikä on jossakin määrin kiinnostavaa.

Ajatelkaamme nyt vaikka sitä, että kun joku tuttava vaikkapa täyttää vuosia, niin Suomessa sanotaan hänelle usein Onnea, Onnentoivotukset, Onneksi olkoon tai sitten Hyvää syntymäpäivää.

Ensimmäinen variantti on aika selkeä, siinä puhuja ilmoittaa toivovansa toiselle hyvää. Seuraava on muodollisempi ja miedompi ja ilmaisee vain sen, että merkkipäivä on noteerattu, eikä velvollisuutta toivottaa onnea ole unohdettu. Kolmas on hieman ongelmallisempi: siinähän toivotaan, että ikääntyminen osoittautuisi onnelliseksi tapahtumaksi. Sen sijaan, että olisi jo kuollut, onniteltava henkilö elää yhä ja toivottavasti ei onnettomana.

Tuo Hyvää syntymäpäivää taitaa olla käännöslaina. Anglosaksit sanovat Happy Birthday to you ja siten ilmoittavat vain toivovansa, että juuri tämä merkkipäivä olisi onnellinen/onnistunut eikä esimerkiksi onneton -unhappy.

Itse happiness on kiinnostava käsite. Sillä on ja on ollut englannissa monia synonyymejä, kuten felicity (lat. felicitas onnellisuus). Itse asiassa tuntuu siltä (anteeksi amatöörimäisyys, mutta se kuuluu lajityyppiin), että tuo sana viittaa alun perin lähinnä onnistumiseen. Onneton on unhappy, mutta myös hapless, mikäli asiat vain menevät pieleen.

Venäjäksi onnittelut ovat terveyden toivotuksia: pozdravlenija (zdorovie -terveys). Ne lähenevät tavallista tervehdystä, joka myös on terveyden toivottamista kuten suomessakin jo itse sana jo kertoo. Zdravstvujte tarkoittaa pysykää terveenä.

Kun keisari tervehti joukkojaan, hän sanoi Zdorovo, rebjata -terve pojat. Nämä taas vastasivat zdravija želajem, vaše velitšestvo -terveyttä toivomme, teidän majesteettinne. Sanassa zdorovo paino on tällöin toisella tavulla. Jos se on ensimmäisellä, se tarkoittaa Hyvin tehty, pojat!

Muistamme, että kenraali Patton sanoi näin (well done, boys!) amerikkalaisille sotilaille Colosseumin kulmilla. Jos Putin uskaltaisi mennä rintamalle, hän voisi sanoa saman jossakin mariupolilaisen teatterin kulmilla. Niin ajattomia ovat historian ilmiöt.

Itse onni stšastje jää tervehdyksissä yleensä mainitsematta. Sen sijaan voidaan esimerkiksi kirjeen lopussa toivoa menestyksiä, uspehov tai onnistumisia udatši. Mutta ei niitä oikein tule mieleen toivoa syntymäpäiväonnitteluissa.

Toki venäläiset usein esittävät suorastaan hengästyttävän pitkän listan erilaisia hyvien asioiden toivotuksia, kun tervehtivät merkkipäivän johdosta, mutta puhun nyt lyhyistä repliikeistä.

Saksalaisen onnittelut taas ovat Glückwünsche, jossa Glück merkitsee sekä onnistumista, että onnellisuutta tilana. Ruotsiksi sama on lycka ja sitä toivotetaan yleensä sanoilla lycka till! Onneksi olkoon eli lykkyä pyttyyn.

Sekä saksalaiset että ruotsalaiset myös ammentavat tarvittaessa latinasta: gratulationes, grattis! (lat. gratia -sulo, sulotar, kiitos siitä myös ilmaus gratiis eli pelkillä kiitoksilla, ilmaiseksi).

Romaanisissa kielissä mennään tietenkin latinan puolelle. Onnittelu on ranskassa felicitation, mutta onneksi olkoon (lykkyä matkalle) on bonne chance, lykkyä.

Italiaksi onnitelaan sanalla auguri, mikä viittaa ennustajapappeihin ja ilmeisesti nimenomaan hyviin ennusmerkkeihin. Espanjan Felicidades viittaa suoraan latinan felix-sanaan, joka usein yhdistetään kissoihin ja heidän oloihinsa (kissa latinaksi felis domestica).

Virossa toivotetaan õnne ja onni lienee tässä aika suomalaistyyppistä. Sehän sisältää sekä onnistumiset, onnenkantamoiset kuin myös autuaallisen olotilan, onnen, joka tutkimusten mukaan otetaan Suomessa hyvin vakavasti.

Kyseessä ei ole pelkkä tavoitellun mammonan määrä, vaikka esimerkiksi englannissa sana fortune, joka käännetään myös onneksi, ymmärretään ensi sijassa tai pelkästään omaisuudeksi.

Toki Fortuna onnen jumalattarena kaataakin runsauden sarvesta nimenomaan kaikenlaista tavaraa, jota nykymaailma on puolillaan. Todellista onnea sen vakavassa mielessä sieltä ei kuitenkaan kannata odottaa.

Onnittelut saattavat olla vaarallisia huolimattomasti käytettyinä. Muistan, miten takavuosina Finnair otti käyttöön mainoslauseen Many happy landings! Tämä tietenkin leikki anglosaksisella toivotuksella Many happy returns, mutta on jokseenkin varmaa, että keskiverto turisti nauroi moiselle itsekehulle, jossa näköjään seliteltiin, että on sitä usein tehty onnistuneitakin laskuja, vaikka useinhan se menee ihan toisin.